Miten Suomen maineelle kävi? Jäivätkö tavoitteet puolitiehen? – näin mepit arvioivat Suomen onnistumista EU-puheenjohtajana

14:52

Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana päättyi vuodenvaihteeseen – vastuu siirtyi tänään Kroatialle. Puolivuotisella kaudella kaksi teemaa nousi ylitse muiden, mikä näkyy myös meppien arvioissa Suomen onnistumisesta.

Kesäkuussa Antti Rinteen hallitus listasi puheenjohtajakaudelle joukon kärkiteemoja, muun muassa EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden edistämisen. Syksyn aikana muita teemoja enemmän puhuttiin kuitenkin oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja ilmastotavoitteista, jotka myös olivat tuoreen hallituksen listalla.

Nämä kaksi teemaa toistuvat myös suomalaismeppien arvioissa puheenjohtajuuskauden onnistumisesta. Vain perussuomalaisten arvioissa ne nähdään negatiivisina.

– Suomi ei onnistunut puheenjohtajana, vaan epäonnistui. Täysin ylimitoitettujen ilmastotavoitteiden ajaminen kariutui viimeistään Madridin ilmastokokouksessa. Kiitos siitä muille maille, kommentoi Teuvo Hakkarainen.

Tätä komppaa myös puoluetoveri Laura Huhtasaari, jonka mielestä oikeusvaltiokeskustelussa Unkari nostettiin turhaan "tikun nokkaan". Ainoan positiivisen asian perussuomalaiset löytävät kauden teknisestä läpiviennistä.

– Puitteet olivat kunnossa ja kokoukset saatiin vedettyä läpi, Huhtasaari sanoo.

Ilmastotavoitteista kiitosta

Kaikki muut suomalaismepit kiittävät hallitusta ilmastotavoitteiden edistämisestä. Joulukuussa huippukokous sopi EU:n tavoitteesta olla ilmastoneutraali vuonna 2050. 

Puola ei tosin sitoutunut konkreettisiin toimiin tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän merkitys sovulle jakaa mielipiteitä.

– EU on ensimmäinen näin laaja alue, joka on sitoutunut lopettamaan päästöt kokonaan vuosisadan puoleenväliin asti. Se oli merkittävä päätös, sanoo Ville Niinistö (vihr.).

– Puolasta haraa edelleen vastaan, eikä ihme. Se haluaa varmistaa, että se saa riittävästi rahaa luvatusta hiilestä pois siirtymisen rahastosta, Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo.

Uuden komission esittelemässä EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa ehdotetaan tällaista "oikeuden mukaisen siirtymän rahastoa".

Kotimaan oppositiopuolueiden mepeistä positiivisimmat arviot antaa Sirpa Pietikäinen (kok.), joka niin ikään on tyytyväinen ilmastotekoihin.

– Kestävä rahoitus on sitten kirjanpidon keksimisen merkittävin uudistus taloudessa. Se on tulevaisuuden tehokkain keino ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävyyden edistämiseen, hän sanoo.

Suomi nosti kissan pöydälle

Pietikäisen puoluetoverin Petri Sarvamaan (kok.) mielestä Suomi toimi rohkeasti nostaessaan keskusteluun teemoja, joista moni suurempikin jäsenmaa on "kohteliaasti kiittäen kieltäytynyt". Saman asian nostaa esiin myös keskustan Elsi Katainen. Sarvamaa kuitenkin kritisoi tapaa, jolla pääministeri Rinne esiintyi.

– Hän kiersi Eurooppaa puhumassa pehmoisia. Ja se oli ehkä se pahin miinus puheenjohtajuuskaudessa.

Suomi sai kirjattua tekemäänsä EU:n budjettiesitykseen oikeusvaltioperiaatteen kytkennän budjettirahoihin, mutta neuvottelut ovat vielä kesken. Nils Torvaldsin (r.) ja Henna Virkkusen (kok.) mielestä oikeusvaltioasiassa jäätiin siis puolitiehen.

– Oikeusvaltioperiaatteen hyväksyminen vaatii paljon suurempia poliittisia lihaksia, Torvalds sanoo.

Siirtymävaihe sekoitti pakkaa

Kun Suomi aloitti puheenjohtajana 1. heinäkuuta, kesken oli ylimääräinen huippukokous, jossa jaettiin EU:n johtotehtäviä. Uuden parlamentin aloitus, komission nimittäminen ja monet muut EU:n siirtymävaiheen tapahtumat hallitsivat syksyä.

– Oli tietenkin haastava välikausi EU-vaalien jälkeen. Aika meni järjestäytymiseen ja lisäksi brexit vei energiaa, Virkkunen sanoo.

Moni mepeistä näki siirtymävaiheen puheenjohtajakautta vaikeuttaneena ja sekoittaneena tekijänä. Joidenkin mielestä siitä oli kuitenkin myös hyötyä.

– EU:n hakiessa uutta suuntaansa Suomella oli keskeinen rooli muiden jäsenmaiden kanssa käydyissä tärkeissä tulevaisuuskeskusteluissa, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kommentoi.

Budjetin niukkuudesta kritiikkiä

Suomi valmisteli puheenjohtajana joulukuussa esitellyn budjettiesityksen eli niin sanotun "neuvottelulaatikon", jonka pohjalta jatketaan neuvotteluja EU:n pitkän aikavälin rahoituksesta. Sen taso on 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta.

– Oli tärkeää, että Suomi toi sovitusti alustavia lukuja ja kaikkia jäsenmaita yhdistäviä kompromisseja pöytään, Elsi Katainen sanoo.

Vaikka 1,07 prosenttia on selvästi enemmän kuin tiukinta budjettikuria ajavien jäsenmaiden ehdotus, jää se kauas Euroopan parlamentin vaatimasta 1,3 prosentin tasosta. Monia suomalaismeppejä huolettaa, riittääkö rahaa tulevaisuusinvestointeihin, jos vuosien 2021–2027 budjetti jää Suomen kompromissiesityksen tasolle.

– Budjettiesitys ei oikein vakuuttanut siitä, että sillä vastattaisiin myös tulevaisuuden haasteisiin, Sirpa Pietikäinen sanoo.

Ministeri Tuppuraiselle kehuja

Moni mepeistä nostaa positiivisessa valossa esiin eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.), jolla oli Brysselin syksyssä näkyvä rooli. Näin tekee myös Petri Sarvamaa, joka silti uskoo puheenjohtajuuskauden kolhineen Suomen mainetta.

– Suomi on kahdesti aiemmin hoitanut kautensa erittäin mallikkaasti. Nyt sattui sellainen tilanne, että meillä oli hallituskatastrofi oli kytemässä jo pitkin puheenjohtajuuskautta. Se näkyi tiettynä poliittisena sekoiluna, Sarvamaa lataa.

Harva kuitenkaan jakaa Sarvamaan näkemystä Suomen maineen kolhiintumisesta. Muun muassa Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Suomen maine säntillisenä puheenjohtajana on jopa kasvanut.

– Parlamentissa puheenjohtajuus on saanut aivan valtavasti kehuja. Vain monivuotisen rahoituskehyksen tiukkuus on aiheuttanut arvostelua, hän sanoo.

– Yhden lauseen johtopäätös: Suomi on luotettava maa, joka hoitaa velvollisuutensa, suomalaismeppien "ikänestori" Nils Torvalds sanoo.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja