Jari Aarnio tiesi Vuosaaressa liki 20 vuotta sitten tapahtuneesta palkkamurhasta etukäteen ja olisi voinut sen estää, mutta sen sijaan antoi henkirikoksen tapahtua ja otti kunniaa sen ratkaisemisesta, syyttäjät sanoivat Helsingin hovioikeudessa maanantaina.
Helsingin huumerikospoliisin entinen päällikkö ja aiemmin useista rikoksista tuomittu Aarnio sai joulukuussa käräjäoikeudessa murhasta elinkautisen vankeusrangaistuksen.
Maanantaina alkaneessa hovioikeuden käsittelyssä Aarnio vaatii murhasyytteen hylkäämistä. Syyttäjien mukaan käräjäoikeuden tuomio oli oikea.
Aarnion ei ole syytetty osallistuneen veritekoon, vaan hänet tuomittiin käräjäoikeudessa murhasta epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Oikeuden mukaan Aarnio ei pyrkinyt estämään ruotsalais-turkkilaiseen rikolliseen Volkan Ünsaliin kohdistunutta murhahanketta, vaikka poliisina tiesi siitä etukäteen.
Tällaista tuomiota epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu.
"Ei vaadittu toimimaan päättömän kanan lailla"
Syyttäjien mukaan on vakuuttava näyttö siitä, että Aarnio tiesi murhasta etukäteen. Aarniolla olisi myös ollut mahdollisuus estää henkirikos esimerkiksi ilmoittamalla uhrille tai tekijöille, että poliisi on uhasta tietoinen, syyttäjät sanovat.
Puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut henkirikoksesta yksityiskohtaista etukäteistietoa, vaan pelkkä "heikko huhu", jonka kaltaisia huumepoliisille kantautui usein, ja joiden perusteella toimiminen olisi ollut puolustuksen mukaan jopa vaarallista.
Syyttäjät ovat asiasta eri mieltä.
– Ei kukaan vaatinut (Aarniota) toimimaan päättömän kanan lailla. Nämä kaikki toimet Aarnio olisi voinut tehdä suunnitelmallisesti ja harkiten, valtionsyyttäjä Mikko Männikkö sanoi hovioikeudessa.