Miten ilmaan heitetylle kuumalle vedelle käy kovalla pakkasella? Näin kävi, kun MTV testasi häikäisevän kaunista ilmiötä

MTV testasi ilmiötä perjantaina Helsingissä, jossa lämpömittari oli valahtanut 22 pakkasasteeseen.

Kuumaa vettä, kirpeä pakkanen ja astia, jolla vettä voi heittää. Näillä eväillä saa aikaan upean kuvion ilmaan.

Katso videolta, kuinka toimittajan testissä kävi!

Aivan samaan lopputulokseen ei päästy kuin Kuopiossa, josta meteorologi Pekka Pouta esitteli kuvaa Uutisaamussa. Taidonnäyte on nähtävillä alla.

Miten kuvio syntyy?

Otimme yhteyttä Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Olli Pakariseen, joka kertoo törmänneensä netissä moniin kuviin, joissa ilmaan heitetty kiehuva vesi muuttuu ”lumeksi” kylmässä ilmassa.

Hän päätyi myös itse testaamaan asiaa.

Pakarisen mukaan kattilassa kiehuvasta vedestä haihtuu pinnalta voimakkaasti vesihöyryä. Kylmässä ilmassa tämä ilmiö tehostuu.

Kun kuuma vesi heitetään ilmaan, se hajoaa lähes saman tien pieniksi pisaroiksi. Niiden pinta-ala on yhteenlaskettuna kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin samalla vedellä kattilassa.

– Siitä haihtuu parin sekunnin aikana todella paljon enemmän vesihöyryä, josta lähes kaikki tiivistyy hetkessä pilvipisaroiksi näiden alkuperäisten pisaroiden ympärille. 

– Kylmään ilmaan ei ”mahdu” juurikaan vesihöyryä, vaan höyry tiivistyy nopeasti takaisin takaisin nesteeksi, näiksi pieniksi pisaroiksi, jotka sirottavat voimakkaasti valoa ja siksi näyttävät valkoisilta.

Osa pisaroista muodostaa halkaisijaltaan parin metrin kokoisen pilven, jonka Pakarinen epäilee olevan täynnä nestemäisiä pilvipisaroita.

– Tämä ajelehti kokeessani hitaasti tuulen mukana ja haihtui pois muutamassa sekunnissa, kun se tuulen mukana sekoittui kuivempaan ilmaan. 

Pilvestä putoaa valkoisia “nauhoja”

Pakarinen kertoo pilvestä putoilleen kaaressa valkoisia ”nauhoja”, jotka olisivat voineet ulkonäön perusteella hyvin olla pöllyävää lunta. 

Kyseessä oli kuitenkin isompina pysyviä pisaroita, jotka muutaman sekunnin maahan pudotessaan haihduttivat voimakkaasti höyryä. 

– Pressulle pudotessaan nämä olivat siis mitä ilmeisimmin lämmintä vettä.

Pakarisen mukaan näkyvän kokoisia lumihiutaleita tai jäätä näissä kokeiluissa ei ”lähes varmastikaan saada aikaan”. Teoriassa mikroskooppisen pienet pilvipisarat voisivat hänen mukaansa jäähtyä nopeasti, mutta ne tuskin jäätyisivät saman tien vielä –20-asteisessa ilmassa.

Jäätä voisikin mahdollisesti saada aikaan hyvin kylmässä ja korkealta vettä pudottaessa.

– Kaikki vesi ehtisi höyrystyä, tiivistyä nestemäisiksi pilvipisaroiksi, jäähtyä pitkään kestävän lennon aikana vaihtuvassa ilmassa vähintään –20-asteiseksi, mieluummin –40-asteiseksi, ja jäätyä muutaman kymmenen mikrometrin läpimittaisiksi jääkiteiksi, Pakarinen summaa.