Miten hoidat puutarhaasi luonnonmukaisesti?

Useimmat maalajit eivät sellaisenaan sovi puutarhan perustamiseen ja hyötykasviviljelyyn, vaan sekoittamalla eri maalajeja sopivassa suhteessa kasveille saadaan viljelyominaisuuksiltaan erinomainen kasvualusta.

Halutessasi voit ottaa maasta näytteen ja lähettää sen tutkittavaksi, sillä maan hoito onnistuu helpommin, kun tietää mitä ja minkä verran lannoitteita maa tarvitsee. Maa-analyysipakkauksia lisätietoineen saat puutarhamyymälöistä.

Myös maan happamuusasteen selvittäminen on kasvien kannalta tärkeää. Jos maan happamuusaste on väärä, kasvit eivät pysty käyttämään hyväkseen ravinteita, vaikka mullan ravinnetaso olisikin muuten kohdallaan. Maan happamuutta säädellään kalkitsemisella.

Voit saada maan happamuuden selville tarkkailemalla, millaisia rikkaruohoja siinä kasvaa. Leinikit ja peltokortteet viihtyvät happamassa maassa, vesiheinä ja nokkonen neutraalin ph-asteen maassa. Maan tarkan ph-asteen saat selville puutarhaliikkeissä myytävillä testeillä.

2. Vuoroviljele

Vuoroviljely vähentää kasvituholaisten määrää. Kun vaihdat yksivuotisten kasvien paikkaa vuosittain, karistat niiden kannoilta tuholaiset, jotka talvehtivat ravintokasvinsa alla mullassa. Tällaisia tuholaisia ovat muun muassa sipuli- ja porkkanäkärpäset sekä perunarutto.

Lisäksi kasvupaikan vaihtaminen ehkäisee maan köyhtymistä: ravinteita kuluu tasaisemmin ja kasvit pysyvät terveempinä.

3. Sekaviljele

Voit istuttaa lähekkäin kasveja, joiden kasvuajat ja ravinnetarpeet poikkeavat toisistaan, mutta joilla on suotuisa vaikutus toistensa kasvuun. Tätä periaatetta, alleopatiaa, noudattaa itse luontokin.

Puutarhassa hyvä kumppani muille kasveille on samettikukka, jonka voimakas tuoksu eksyttää tuhohyönteisiä arkojen kasvien kimpusta.

Hyötykasveista persiljan tiedetään parantavan tomaatin makua. Laventeli puolestaan torjuu kasvimaalta lehtikirvoja ja muurahaisia, kynteli auttaa häätämään härkäpapujen papukirvoja.

Vältä samoista kasvutaudeista kärsivien lajien istuttamista lähekkäin tai perättäisinä vuosina. Yhteen sopimattomia kasveja ovat esimerkiksi tomaatti ja peruna, joita molempia saattaa kiusata perunarutto.

4. Lannoita

Luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluu katteen käyttö. Periaatteena on, ettei viljelypalstalla tai kukkapenkissä pitäisi näkyä paljasta maata, sillä sellaisia kohtia ei löydy luonnostakaan siellä, missä kasvaa kasveja.

Edullisinta katetta on viherkate, joksi sopii ruoho- tai lehtisilppu tai kasvijäte kuten yksivuotiset rikkaruohot. Mullan päälle lisättävä viherkate vilkastaa pieneliöiden toimintaa ja lisää humusta. Palaessaan se tuottaa lämpöä, ja se myös suojaa kasveja helteeltä. Tämän myötä kasvien kastelutarve vähenee.

Kasvien lannoitteena voit käyttää palanutta, kompostoitua hevosenlantaa, jossa on kuivikeaineena olkea tai turvetta. Myös puutarhaliikkeistä saat luonnonmukaisia lannoitteita, joista tunnetuimpia lienevät kanankakkarakeet.

5. Kalkitse

Huolehdi maan ph-pitoisuudesta ja kalkitse maata tarvittaessa. Suurin osa kasveista viihtyy ph-tasoltaan neutraalissa maassa.

Luonnonmukaisen puutarhahoidon vinkit antoi Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Ranta.

Teksti: Paula Larjo / Mediafocus

Lisätietoja: www.hyotykasviyhdistys.fi, Suomalainen viherpiha. Ammattilaisten ohjeita pihanhoitoon. Gummerus 2006.

Kuvat: SXC

• 17:44
  Makuja

  Paulig keskittää mausteliiketoimintansa Viroon
• 16:47
  Ruoka

  Missä vaiheessa lisäät mausteita ruokaan? Kokki kertoo, mikä on oikea maustamistapa
• 14:33
  Vaatteet

  Onko sinulla tämä paita? Viranomainen havaitsi puutteen
• 13:09
  Ruoka

  Simppeli kanaruoka on nyt kouluissa hitti: "Nousi nopeasti suosikiksi"
• 11:26
  Työelämä

  Naisten ulkonäköpaineet näkyvät yhä työelämässä
• Lataa lisää