Mitä työajan pidennykselle pitäisi tehdä? Työnantajilla ja työntekijöillä vastakkaiset näkemykset: "Neuvottelutilanne ei ole koskaan helppo"

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista pyörähtävät käyntiin syksyllä, ja suunnannäyttäjää on perinteisesti haettu vientialoista.

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi, että työajan pidennyksestä saattaa syntyä kova vääntö.

– Meidän tavoitteemme on tietysti se, että yhdessäkään meidän sopimuksessamme ei ole työajan pidennystä enää tämän neuvottelukierroksen jälkeen, Aalto sanoo STT:lle.

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus pidensi työaikoja nostamatta palkkoja, leikkasi julkisen puolen lomarahoja ja siirsi työntekijöiden maksettavaksi aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen luonnehtii, että kysymys kiky-tunneista vaikuttaa hankalimmalta kohdalta tulevissa neuvotteluissa.

Tämän tarkemmin hän ei kuitenkaan halua asiaa ennakoida, sillä PAMin hallinnossa ei ole vielä lyöty lukkoon tavoitteita neuvottelupöytiin.

Työnantajapuolella haluja jatkaa pidennyksiä

Eri alojen ja työpaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua siinä, miten kikyyn kuuluvat työajan pidennykset on toteutettu.

Osa työpaikoista on käyttänyt pidennykset täysimääräisesti työntekoon, mutta osassa työpaikkoja kiky-tunnit on käytetty henkilökunnan virkistystoimintaan ja osassa työpaikkoja lisätunteja ei ole tehty lainkaan.

Riku Aalto korostaa, että kiky-sopimuksella on ollut henkistä merkitystä työntekijöille.

Teollisuusliitto irtisanoi jo viime vuonna viiden sopimuksen osalta työajan pidennyksen, koska niiden osalta asiasta oli sovittu erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa, jonka irtisanominen tämän vuoden loppuun oli mahdollista.

Liiton muissa sopimuksissa kiky-sopimuksen velvoitteet on neuvoteltu työehtosopimusten sisään.

Teollisuusliitto neuvottelee kaikkiaan 33 työehtosopimuksesta 17:n eri työnantajajärjestön kanssa.

Yksi työnantajajärjestöistä on Teknologiateollisuus, jonka työmarkkinajohtaja Minna Helle näkee, että työajan pidennys on tärkeä osa yritysten parantunutta kilpailukykyä.

– Olennainen osa tulevia ratkaisuja on meidän näkökulmastamme se, että työajan pidennys jatkuu, Helle sanoo.

Helle muistuttaa, että työajan pidennys on vain yksi osa kokonaisuutta – neuvotteluissa sovitaan myös palkkaratkaisuista ja monista tekstikysymyksistä.

Lomarahaleikkaukset päättyvät

Syksyllä alkava liittokierros jatkuu pitkälle kevääseen. Esimerkiksi kunta-alan työehtosopimukset ovat katkolla vasta maaliskuun lopussa 2020.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo neuvottelunäkymien tarkentuvan sitä mukaa, kun syksyn kierroksen ensimmäisistä pöydistä alkaa tulla tuloksia.

Hän kuitenkin peräänkuuluttaa jo nyt maltillisia työmarkkinaratkaisuja.

Julkisella puolella kiky-sopimus leikkasi myös lomarahoja, mutta Jalonen muistuttaa tämän olleen määräaikainen ratkaisu. Hän ei ota kantaa, tavoitteleeko työnantaja vastaavaa leikkausta tuleviin sopimuksiin.

– Neuvottelut ratkaisevat, mutta korostan, että lomarahojen leikkaus sehän päättyy nyt tässä tilanteessa, Jalonen sanoo.

– Kilpailukykysopimukseen liittyvä työajan pidennys on sen sijaan tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi kunta-alalla. Se on meidän toistaiseksi voimassaolevissa sopimuksissa sisällä.

Työllisyystavoitteet mielessä myös neuvottelupöydissä

Liittokierroksen ylle tummia pilviä tuo hidastuva talouskasvu ja yleinen paine nostaa työllisyyttä entisestään.

Teollisuusliiton Aalto sanoo, että sopimuspöydän ympärillä on aina paineita eikä neuvottelutilanne koskaan ole helppo. Samaa mieltä on Teknologiateollisuuden Helle.

– Aina on se tilanne, että neuvottelukierros näyttää hankalalta. Ehkä lisävaikeuskerroin tulevalla kierroksella liittyy siihen, että työajan pidennyksestä on erilaisia näkemyksiä. Maailmantalouden tila tuo myös lisähaastetta, Helle pohtii.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus pyrkii luomaan uusia työllistämiskeinoja, jotta työllisyysastetta saataisiin hilattua ylöspäin.

Kuntatyönantajien Jalonen arvioi, että liittokierroksella syntyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus työllisyystavoitteiden saavuttamiseen.

– Seuraava työmarkkinakierros on erittäin ratkaiseva koko maan hallituksen työllisyystavoitteen onnistumisen kannalta, Jalonen sanoo.

Helle on samaa mieltä.

– Jos työmarkkinakierroksella ei pystyttäisi tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka edesauttavat kilpailukykyä, silloin vedetään matto pois työllisyystavoitteen jalkojen alta, Helle sanoo.