Työnantaja- ja työntekijäosapuolilla on vastakkaisia näkemyksiä siitä, mitä tulevalla liittokierroksella pitäisi tehdä kilpailukykysopimuksen tuomalle työajan pidennykselle.
Neuvottelut uusista työehtosopimuksista pyörähtävät käyntiin syksyllä, ja suunnannäyttäjää on perinteisesti haettu vientialoista.
Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi, että työajan pidennyksestä saattaa syntyä kova vääntö.
– Meidän tavoitteemme on tietysti se, että yhdessäkään meidän sopimuksessamme ei ole työajan pidennystä enää tämän neuvottelukierroksen jälkeen, Aalto sanoo STT:lle.
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus pidensi työaikoja nostamatta palkkoja, leikkasi julkisen puolen lomarahoja ja siirsi työntekijöiden maksettavaksi aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen luonnehtii, että kysymys kiky-tunneista vaikuttaa hankalimmalta kohdalta tulevissa neuvotteluissa.
Tämän tarkemmin hän ei kuitenkaan halua asiaa ennakoida, sillä PAMin hallinnossa ei ole vielä lyöty lukkoon tavoitteita neuvottelupöytiin.
Työnantajapuolella haluja jatkaa pidennyksiä
Eri alojen ja työpaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua siinä, miten kikyyn kuuluvat työajan pidennykset on toteutettu.
Osa työpaikoista on käyttänyt pidennykset täysimääräisesti työntekoon, mutta osassa työpaikkoja kiky-tunnit on käytetty henkilökunnan virkistystoimintaan ja osassa työpaikkoja lisätunteja ei ole tehty lainkaan.
Riku Aalto korostaa, että kiky-sopimuksella on ollut henkistä merkitystä työntekijöille.
Teollisuusliitto irtisanoi jo viime vuonna viiden sopimuksen osalta työajan pidennyksen, koska niiden osalta asiasta oli sovittu erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa, jonka irtisanominen tämän vuoden loppuun oli mahdollista.
Liiton muissa sopimuksissa kiky-sopimuksen velvoitteet on neuvoteltu työehtosopimusten sisään.