Mitä tehdä, kun nuori velkaantuu? "Rahasta pitäisi puhua enemmän"

– Raha on tietyllä tapaa ryhmään pääsemisen edellytys. On oltava tietty puhelin ja tietyt vaatteet, mikä ohjaa helposti pikavippeihin tai lainaamaan kavereilta. Vaikka perheissäkin puhuttaisiin rahasta, niin ryhmäpaine saattaa viedä nuorta toiseen suuntaan.

Kaksonen on huomannut, että sosiaalitoimen asiakkuus voi periytyä sukupolvelta toiselle. Ajatellaan, että sosiaalitoimi maksaa, eikä osata edes hakea töitä. Jos nuori elää työttömyyden ja huono-osaisuuden varjossa, on vaikea saada mallia, miten hakea töitä.

– Tämän päivän haasteena on, että työllisyystilanne on heikko. Töitä on vaikea saada ja etenkin maahanmuuttajataustaisten on vaikea työllistyä, jos ei ole työnhakutaitoja.

Rahasta pitäisi Kaksosen mielestä puhua kotona enemmän – tehdä rahasta konkreettista ja pohtia yhdessä, minkä verran rahaa tulee ja mihin sitä menee.

– Omien lasteni kohdalla huomaan heidän oppivan esimerkiksi hintojen vertailua kaupassa, kun pyydän katselemaan kilohintoja. Sekin on tärkeää, että pohditaan laskujen tärkeysjärjestystä ja kerrotaan, millaista palkkaa saadaan, minkä verran siitä menee mihinkin kuluihin ja paljonko ruoka maksaa. Konkretia tuntuu puuttuvan, kun raha on nykyisin virtuaalista. Oletetaan, että kaikki hoituu kortilla, mutta ei ymmärretä, mistä se raha sinne korttiin ilmestyy. Nuorten kanssa olisi hyvä käydä keskustelua luottokortin ja pankkikortin eroista ja miten niitä käytetään.

Rahasta pitäisi puhua enemmän myös kouluissa. Pelejä, toiminnallisuutta ja konkreettisia esimerkkejä käyttämällä saadaan opetuksesta mielekästä, erityisesti kun se koskettaa omaa elämää. Hyvä esimerkki tällaisesta oppimisesta on Yrityskylä-konsepti. Taloudellisen tiedostuskeskuksen (TAT) Yrityskylä on peruskoulun kuudensille ja yhdeksänsille luokille suunnattu yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö, jossa pääsee päiväksi opettelemaan muun muassa rahan käyttöä.