Jatkuva tai usein toistuva päänsärky voi vaikeuttaa päivittäisiä askareita ja pahimmillaan laskee elämänlaatua.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on aikuisten yleisin päänsärky. Särky voi tuntua kiristävänä ”vanteena” ohimolla tai taikaraivossa, mutta myös niskassa ja hartioilla. Kipu on usein päivän aikana pahenevaa, mutta voi myös mennä ohi. Jännityspäänsäryn voimakkuus vaihtelee lievästä kohtuulliseen. Useimmin jännityspäänsärkyä esiintyy muutamia kertoja kuukaudessa, mutta se voi olla myös jatkuvaa.
Syy: Jännityspäänsäryn alkuperäistä syytä ei tunneta, mutta ainakin osin se johtuu niskan ja hartioiden lihasten kireydestä ja jännityksestä. Alkoholi, kofeiini, tupakointi, väsymys, liiallinen ponnistelu sekä silmien rasitus voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä. Myös henkiset syyt, kuten masennus tai stressi voivat vaikuttaa kivun syntyyn.
Migreeni
Migreenipäänsärky on tyypillisesti toispuoleista, pulssin mukana sykkivää kipua. Kipu on kovaa tai kohtalaista. Lisäksi henkilö voi kärsiä pahoinvoinnista tai oksentelusta. Osalle migreenipotilaista kehittyy ennen päänsärkyä esioireena aura, joka on useimmin näköhäiriö: kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen kirkas tai harmaa alue. Usein potilas on herkkä valoille ja äänille.
Syy: Migreeni on neurologinen sairaus, joka johtuu periytyvästä häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Useimmin kohtauksen aiheuttavat jotkin ulkoiset ärsykkeet, kuten valot, maut tai tuoksut. Migreeni voi laueta myös täysin normaalista fyysisestä toiminnasta, hormonaalisista muutoksista tai stressistä tai sen laukeamisesta. Migreeniä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta. 
Tulehdusperäinen pään kiputila
Päänsärkyä voivat aiheuttaa myös tulehdusperäiset pään kiputilat. Yleisin näistä on pitkäaikainen tai usein toistuva poskiontelontulehdus, joka tyypillisesti aiheuttaa kipua silmien takana, otsalla ja korvissa. Kipu voi ajoittain säteillä myös posken ja nenän alueelle. Poskiontelotulehdukseen liittyvään särkyyn liittyy usein myös kuume, nenän vuotaminen sekä tukkoisuus.
Syy: Poskiontelotulehduksen kroonistuessa onteloiden limakalvo hiljalleen paksuuntuu, jolloin se oireilee jatkuvana limantulona ja tukkoisuutena. Paineentunne voi aiheuttaa jatkuvaa särkyä. Myös korvien ja hampaiden tulehdukset voivat aiheuttaa pääkipua.
Sarjoittainen päänsärky
Sarjoittaista päänsärkyä luonnehditaan äärimmäisen kivuliaaksi poltteeksi tai lävistäväksi tuntemukseksi silmien takana tai silmien alueella. Kipu voi heijastua päälaelle, poskeen tai kaulaan. Tyypillisesti kiputilat tulevat lyhytaikaisina sarjoina, yhdestä kolmeen kertaan päivässä. Muita oireita voivat olla vetistävät silmät, punaiset tai turvonneet silmät sekä sierainten tukkoisuus.
Sarjoittainen päänsärky alkaa tavallisesti 30-40 ikävuoden välillä. Sitä sairastaa kolme henkilöä tuhannesta.
Syy: Sarjoittaisen päänsäryn syyt ovat vielä osin tuntemattomia. On tiedossa, että toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee vuosi- ja vuorokausirytmejä sekä hormonieritystä. Kortisolihormonin, kasvuhormonin sekä melatoniinin erityksessä on tuolloin poikkeamia. Myös kolmoishermon otsan-, silmän-, ja nenänseutuun ulottuva haara ja autonominen hermosto aktivoituvat, josta johtuu kipu silmän alueella. Kivun voi laukaista esimerkiksi univalverytmin muutos, fyysinen rasitus, alkoholi, negatiiviset tunteet tai ilmanpaineen muutos.
Kolmoishermosärky
Kolmoishermosäryssä potilaalla esiintyy ajoittain lyhyitä sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja hermohaarojen alueella. Kipu kestää muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin. Kipu paikantuu yleisimmin yläleukaan, poskeen tai alaleukaan. Otsan seudullakin kipuilua voi olla, mutta se on harvinaisempaa. Oireet ilmaantuvat useimmin keski-iässä.
Syy: Kolmoishermosäryn syystä ei usein ole tietoa. On arvioitu, että taudin aiheuttaisi aivorungon alueen valtimo, joka painaa kolmoishermoa. Kipu voi laueta tavallisista asioista: kasvojen ihon kosketuksesta, syömisestä tai vaikka kasvoille puhaltavasta tuulesta. Kolmoishermosäryn kipuvaihe uusiutuu yleisimmin muutaman kerran vuodessa.
Lähteet: easygoodhealth.com, terveyskirjasto.fi
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi-ohjelmassa huhtikuussa 2013 vierailleen neurologian erikoislääkäri Mikko Kallelan kanssa puhuttiin migreenistä. Katso video alta.
26:06
