Jatkuva tai usein toistuva päänsärky voi vaikeuttaa päivittäisiä askareita ja pahimmillaan laskee elämänlaatua.
Jännityspäänsärky
Jännityspäänsärky on aikuisten yleisin päänsärky. Särky voi tuntua kiristävänä ”vanteena” ohimolla tai taikaraivossa, mutta myös niskassa ja hartioilla. Kipu on usein päivän aikana pahenevaa, mutta voi myös mennä ohi. Jännityspäänsäryn voimakkuus vaihtelee lievästä kohtuulliseen. Useimmin jännityspäänsärkyä esiintyy muutamia kertoja kuukaudessa, mutta se voi olla myös jatkuvaa.
Syy: Jännityspäänsäryn alkuperäistä syytä ei tunneta, mutta ainakin osin se johtuu niskan ja hartioiden lihasten kireydestä ja jännityksestä. Alkoholi, kofeiini, tupakointi, väsymys, liiallinen ponnistelu sekä silmien rasitus voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä. Myös henkiset syyt, kuten masennus tai stressi voivat vaikuttaa kivun syntyyn.
Migreeni
Migreenipäänsärky on tyypillisesti toispuoleista, pulssin mukana sykkivää kipua. Kipu on kovaa tai kohtalaista. Lisäksi henkilö voi kärsiä pahoinvoinnista tai oksentelusta. Osalle migreenipotilaista kehittyy ennen päänsärkyä esioireena aura, joka on useimmin näköhäiriö: kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen kirkas tai harmaa alue. Usein potilas on herkkä valoille ja äänille.
Syy: Migreeni on neurologinen sairaus, joka johtuu periytyvästä häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Useimmin kohtauksen aiheuttavat jotkin ulkoiset ärsykkeet, kuten valot, maut tai tuoksut. Migreeni voi laueta myös täysin normaalista fyysisestä toiminnasta, hormonaalisista muutoksista tai stressistä tai sen laukeamisesta. Migreeniä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta.
Tulehdusperäinen pään kiputila
Päänsärkyä voivat aiheuttaa myös tulehdusperäiset pään kiputilat. Yleisin näistä on pitkäaikainen tai usein toistuva poskiontelontulehdus, joka tyypillisesti aiheuttaa kipua silmien takana, otsalla ja korvissa. Kipu voi ajoittain säteillä myös posken ja nenän alueelle. Poskiontelotulehdukseen liittyvään särkyyn liittyy usein myös kuume, nenän vuotaminen sekä tukkoisuus.
