Mainos

Missä he ovat nyt: Passi & hammasharja -juontaja Tino Singh: Humalaiset olivat suurin haaste

Legendaarisen Passi & hammasharja -ohjelman juontaja Tino Singh pongahti suureen julkisuuteen alun perin Hype-musikaalista.

Vuonna 1994 Hype oli jotain aivan ennenkuulumatonta jäykkään teatteritaiteeseen tottuneessa lama-ajan jälkeisessä Suomessa.

Teini-ikäisestä asti tanssia harrastanut, showtanssin maailmanmestariksi edellisvuonna kruunattu Tino Singh sai elämänsä tilaisuuden.

– Se oli ensimmäinen nuorisolle suunnattu musikaali, jossa onnistuttiin lunastamaan MTV-tyyppinen maailmankuva uskottavasti. Perinteisesti teatterissa on ollut aika epäkaupallisia, mutta tämä oli ensimmäinen rehellisen kaupallinen tuotanto isolla budjetilla. Oli jopa tv-mainos, jonka Aktia-pankki sponsoroi, Singh muistelee nyt MTV.fi:lle.

Hype pyöri lopulta yli 200 näytöksen ajan Svenska Teaternissa. Singhille produktio oli varsinainen puolen vuoden pikakurssi esittävien taiteiden maailmaan. 

– Alun jälkeen alkoi tulemaan ympäri maata nuoria katsomaan sitä. Muistan, kun tuli bussilasteittain ihmisiä näytökseen. Teatterin edellä saattoi myös olla faneja jopa pukeutuneena kohtauksien mukaisesti. Saimme myös fanikirjeitä, Singh kuvailee Hype-hysteriaa.

Passeja ja hammasharjoja


Mutta kukapa ei muistaisi Passi & Hammasharja –ohjelman ikonista tunnusrenkutusta? Ehkä kaikista parhaiten Singh muistetaan kyseisestä viihdeohjelmasta.

Hypen jälkeen sekaisia viihteen ja musiikin töitä tehnyt Singh päätyi ohjelmaan sattumalta.

– Olin bändini kanssa Ylen ohjelmassa, jossa oli ongelmia erään haastattelun kanssa. Ruotsalaisartisti ei osannut englantia, eikä haastattelijat ruotsia. Niinpä he pyysivät minua kyselemään artistilta pari kysymystä. Joku tuottaja näki sen, ja he soittivat minulle sitten ja pyysivät minua ohjelman juontajaksi, Singh nauraa.

Koko kansan suosikiksi kohonneen visailuohjelman ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1996. Passi ja hammasharja -ilmiöstä tuli jotain aivan ennenkuulumaton.

– Ohjelmassa oli ideana tarjota yleisölle amerikkalaistyyppisempää makasiiniohjelmaa. Meillä oli nuorekkaat ja freesit ajatukset, mitä voisimme tehdä. Mutta en olisi silti voinut kuvitella, millainen menestys siitä tulee, Singh kuvailee.

Jaksot kuvattiin liveyleisön edessä MS Cinderellalla, ja nauhoitukset esitettiin parhaaseen katseluaikaan. Kaksi ryhmää kilpaili keskenään, ja lopullinen voittaja pääsi saman tien lähtemään hulppealle lomamatkalle. Mukana kisaajilla piti vain olla passi ja hammasharja.

– Perinteisesti suomalaiset viihdeohjelmat ovat olleet aika jäyhiä ja yksipuolisia. Me muutimme tätä. Passi-tanssissa pyysimme yleisöä osallistumaan tanssiin kotonaan, rikoimme vanhaa kaavaa. Siellä tanssivat sekä lapset että aikuiset, Singh kuvailee.

Ohjelma, jossa napattiin yleisöstä kisaajia mukaan, ei voinut välttyä kommelluksilta. Jo sen elinkaaren aikana kohistiin siitä, kuinka ohjelmassa kisaili humalaisia ihmisiä. 

– Se oli suuri haaste, koska ohjelma nauhoitettiin suorana. Minun piti arvioida, onko osallistuja liian kännissä. Olimme kuitenkin yökerhomiljöössä. Siinä oli luontevaa, että baari oli auki, jolloin ihmiset olivat jo pienessä hönössä. Meillä oli tunnin lämmittely ennen lähetystä. Lämmittelyn jälkeen ennen lähetyksen alkamista siinä sitten arvioimme onko tuo tarpeeksi selvin päin, Singh nauraa.

Livelähetyksessä saattoi tapahtua myös käytännössä mitä tahansa.

– Kerran meillä oli paikan päällä esimerkiksi sellainen perinteinen sähköhärkä, ja yksi kilpailija sitten tippui sieltä, muttei silti päästänyt irti. Hänen peukalonsa siinä sitten meni sijoiltaan, Singh päivittelee.

Ohjelmassa nähtiin myös suuren luokan maailmantähtiä sekä 1990-luvun kuumimpia kotimaisia artisteja vierailemassa. Esimerkiksi latinotähti Ricky Martin esiintyi ohjelmassa ja esitti livenä menestyneen Maria-kappaleensa. 

– Muistan, ettei hän ei ollut tullut kaapista vielä siihen aikaan. Martin viihtyi muutenkin tosi paljon omissa oloissaan, emme juurikaan nähneet häntä. Hän ei tosin ollut siihen aikaan vielä niin iso tähti Suomessa, Singh muistelee.

Etsikkoaikoja ja muutto ulkomaille

Singh lähti ohjelmasta lopulta jo vuonna 1998, vain kahden vuoden juontamisen jälkeen. Syy lähtöön johtui siitä, ettei hän halunnut leimautua lastenohjelmien viihdejuontajaksi.

– Alun perin ohjelmaa näytettiin perjantaina alkuillasta, jolloin katsojamme olivat nuoria, bilettämään lähdössä olevia nuoria aikuisia. Jostain syystä ohjelma siirrettiin lauantaille, ja katsojaprofiilissa tapahtui iso muutos. Yhtäkkiä katsojakuntamme oli alle 13-vuotiaita tai yli 50-vuotiaita.

– Aloimme saamaan bändini kanssa keikkoja jonnekin pikkupaikkakunnan ylä-asteen jumppasaleihin, yökerhojen, hotellien tai konserttilavojen sijaan, mikä ei todellakaan ollut enää sitä, mitä halusin tehdä, Singh kertaa lähtönsä syitä.

Lähtönsä jälkeen Singh huomasi nopeasti, ettei juontopesti suosikkiohjelmassa riittänyt näytöksi kilpailuilla työmarkkinoilla. Kunnianhimoinen mies halusi ohjata ja näytellä, mutta kunnon töitä ei tarjottu.

– Minut leimattiin. Huomasin äkkiä, että reaktio minulle oli usein, että sähän olet se tv-juontaja – he eivät nähneet talenttiani taustalla. Se oli todella iso pettymys, Singh miettii.

Mies mietti pitkään, mitä haluaa tehdä elämällään. Singh muun muassa näytteli lyhyeksi jääneessä Tähtitehdas-ohjelmassa ja kirjoitti ex-vaimonsa kanssa kokkikirjan Tino´s Delhi. Vuonna 1999 hän oli jopa kokoomuksen eurovaaliehdokkaana, mutta menestys jäi vaatimattomaksi.

Lopulta mies päätti karistaa pölyt jaloistaan ja muuttaa Hollantiin. Euroopan-vuosinaan Singh keskittyi luomaan siihen aikaa uraauurtavaa työtä verkko- ja digiympäristöissä ja mobiilimaailmassa.

Kolmen ulkomaanvuoden jälkeen mies palasi Suomeen ja alkoi rakentaa uraa tapahtumamarkkinoinnissa.

Paluu politiikkaan

Singh palasi televisioviihteen pariin viime vuonna Viidakon tähtöset –juontajana. Päätyökseen hän kuitenkin pyörittää nykyään Roy Advertising -mainostoimistoa. 

Kiireisen mainostoimistotyön lisäksi paluu politiikkaan kiinnostaa miestä. Singh perusti perussuomalaisten nousun aikoihin jo vuonna 2010 Minun Suomeni on kansainvälinen -Facebook-ryhmän, johon liittyi kymmeniä tuhansia ihmisiä. Hän haluaa puhua suvaitsevaisuuden ja rasismin vastustamisen puolesta. 

– Veikkaan, että ihmiset alkavat herätä siihen, että kyse ei ole pelkästään maahanmuuttokritiikistä vaan White Power -tyyppisestä, jopa fasistisesta toiminnasta,  viime kesänä järjestetyssä Meillä on Unelma -mielenosoituksessakin mukana ollut Singh lataa.

Intohimo politiikkaan kumpuaa omasta taustasta. Singh tuli Suomeen 5-vuotiaana ja on kokenut rasismia omakohtaisesti.

– Tunsin pitkään ulkopuolisuuden tunnetta. Koko elämäni Passi & hammasharjaan asti oli jollain tavalla hyväksynnän hakemista. Tajusin vasta Hollannin-vuosinani, että miksi ihmeessä minun pitää hakea keneltäkään hyväksyntää, Singh pohtii.

Myös isäksi tulo vuonna 2010 on antanut pontta politiikkahaaveille, sillä Singh ei halua lapsensa kasvavan ahdasmielisessä ilmapiirissä.

– Esimerkiksi kun jo eläkkeellä oleva äitini liikkui 4-vuotiaan poikani kanssa kaupungilla, räkivät tuntemattomat heidän päälleen, potkivat nilkkoihin ja haukkuivat ulkomaalaisiksi. Kukaan ei puutu tällaiseen käytökseen. Se tekee minut todella surulliseksi, ja motivoi vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Singh sanoo.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.