Toiminta Namibiassa loi Ahtisaarelle maineen miehenä, joka pystyy tällaisiin hommiin, Jaakko Iloniemi sanoo. "Hän sanoi aina, että välittäjän tehtävänä ei ole pelkkä tasapuolisuus."
Ministeri Jaakko Iloniemi nostaa presidentti Martti Ahtisaaren kansainvälisestä toiminnasta esiin suurten henkilökohtaisten riskien ottamisen. Esimerkiksi Namibian itsenäistymisprosessin yhteydessä Ahtisaari joutui YK:n edustajana tekemään raskaan päätöksen sallia Etelä-Afrikan tukemien joukkojen toiminta vapautusliike Swapoa vastaan, kun liikkeen katsottiin rikkoneen tulitaukosopimusta
– Turvautuminen eteläafrikkalaisiin joukkoihin oli kyllä hyvin rohkea mutta myös onnistunut päätös, Iloniemi kommentoi STT:lle.
Muita esimerkkejä oli Iloniemen mukaan muun muassa se, kun Ahtisaari meni YK:n pääsihteerin pyynnöstä selvitysmatkalle Bagdadiin hetki sen jälkeen, kun siellä oli räjäytetty YK:n edustusto. Tai kun häntä kuljetettiin silmät sidottuina tarkastamaan IRA:n asekätköjä Pohjois-Irlannissa.
– Nämä ovat semmoisia henkilökohtaisen rohkeuden osoituksia, joihin ei ole julkisuudessa kiinnitetty kovin paljon huomiota, Iloniemi arvioi.
Ylipäänsä Ahtisaaren sovittelijantyön lähtökohta ei Iloniemen mukaan ollut pehmeys vaan hän pystyi ottamaan neuvotteluissa hyvinkin kovia kantoja.
– Hän sanoi aina, että välittäjän tehtävänä ei ole pelkkä tasapuolisuus vaan täytyy olla oma näkemys siitä, mikä olisi paras lopputulos olisi ja ajettava sitä, Iloniemi kuvailee.
Hän nostaa merkittävimmäksi saavutukseksi Ahtisaaren uralla toiminnan Namibian itsenäistymisprosessissa, jossa menestyminen loi hänelle uskottavuutta.
– Se oli ratkaiseva sen johdosta, että hän saavutti sillä maineen miehenä, joka pystyy tällaisiin hommiin, Iloniemi sanoo.
Presidenttinä Ahtisaari sen sijaan joutui tekemisiin sisäpolitiikan kanssa, joka oli hänelle Iloniemen arvion mukana vieraampi alue. Henkilökohtaisesta rohkeudesta sen sijaan kertoi Ahtisaaren myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen.
– Se ei ollut mikään suosittu teema siihen aikaan, Iloniemi muistelee