Miltä tuntuu poseerata alasti, kun silmät tapittavat sinua päästä varpaisiin ujostellen, punastellen tai ronskisti mittaillen? Nuori nainen kertoo kokemuksistaan turhia häpeilemättä.
Karoliina*, 26, kertoo poseeranneensa taidemallina opiskeluaikoinaan. Hän kävi kouluissa, taidekursseilla ja yrityksille järjestettävissä "virkistyspäivissä" alastonmallina. Miltä alastomana poseeraaminen tuntui ja miten ihmiset suhtautuivat aataminasussa olevaan malliin?
Mistä syystä halusit poseerata alasti?
– Työstä maksettiin hyvin ja se oli helppoa. Lisäksi kävin vielä koulua, eikä taidemalli tarvitse erityistä koulutusta päästäkseen töihin. Lisäksi malleilu tuntui kokemuksena jännittävältä.

Miltä alasti poseeraaminen tuntui sinusta?
– Ei oikeastaan miltään. Ihmiset aina puhuvat sitä, miten olisivat varmaan paniikissa ja kauhuissaan eivätkä uskaltaisi mennä muiden eteen. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että malli menee taiteilijoiden eteen seisomaan ja taiteilijat sitten osoittelevat hänen kehonsa puutteita ja naureskelevat että hehheh kun tuo on läski ja oudon muotoinen. Tilanne on täysin ammattimainen ja asiallinen, siinä ei ole mitään seksuaalista tai "pervoa".
Miten ihmiset tuntuivat suhtautuvan alastomaan taidemalliin? Suhtautuivatko miehet ja naiset eri tavalla?
– Taiteilijat ja taideopiskelijat olivat aina hyvin ammattimaisia. Välillä tuntui kuin olisin ollut hedelmäkori: piirtäjät tutkivat mittasuhteita ja muotoja, eivät oikeastaan minua ja sitä, kuka olen. Kun pidin taukoja (pitkissä asennoissa saatoin olla 20 minuuttia, sitten 10 minuutin tauko), saatoin kävellä ja katsella taideteoksia ja jutella niistä taiteilijoiden kanssa. Yhdessä opiskelijaryhmässä piirrettiin fantasiatyyppisiä kuvia, joissa minun kehooni yhdistettiin esimerkiksi siivet. Toivon edelleen, että olisin saanut ne työt itselleni.

