Uutisaamussa pohdittiin, mitä vaikutuksia yleistyvällä yksinasumisella on ihmisten hyvinvointiin.
Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin, mutta tänä päivänä yhä useampi päättää elää itsekseen – yksinasuvia suomalaisia on jo reippaasti yli miljoona.
Yksinasuminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula näkee, että taustalla vaikuttavat esimerkiksi opiskeluaikojen venyminen sekä muutokset parisuhdekulttuurissa: suhteet ovat katkonaisia ja perhe perustetaan myöhemmin.
Samaa mieltä on Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Eeva Raija. Parisuhdenormin löystyminen ja naisten aseman parantuminen ovat avanneet yhä useammalle mahdollisuuden erilaiseen elämänmuotoon eli yksinasumiseen.
Vanhemmissa ikäryhmissä, joissa parisuhdenormit voivat olla konservatiivisemmat, yksinasumisen yleistymistä selittää eliniän piteneminen. Leskiä on entistä enemmän.
Yllä olevalla videolla 15 vuotta itsekseen asunut Anniina kertoo, mitä hyviä ja huonoja puolia yksinasumisessa on.
Jokainen kaipaa rakkautta, mutta kaikki eivät tarvitse koko ajan seuraa
Tutkimuksissa yksinasuminen on yhdistetty esimerkiksi huonompaan terveyteen ja elämänlaatuun sekä psyykkisiin ongelmiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asumismuoto olisi ihmiselle yksiselitteisesti haitallinen.
