Uutisaamussa pohdittiin, mitä vaikutuksia yleistyvällä yksinasumisella on ihmisten hyvinvointiin.
Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin, mutta tänä päivänä yhä useampi päättää elää itsekseen – yksinasuvia suomalaisia on jo reippaasti yli miljoona.
Yksinasuminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tutkimusprofessori emeritus Osmo Kontula näkee, että taustalla vaikuttavat esimerkiksi opiskeluaikojen venyminen sekä muutokset parisuhdekulttuurissa: suhteet ovat katkonaisia ja perhe perustetaan myöhemmin.
Samaa mieltä on Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Eeva Raija. Parisuhdenormin löystyminen ja naisten aseman parantuminen ovat avanneet yhä useammalle mahdollisuuden erilaiseen elämänmuotoon eli yksinasumiseen.
Vanhemmissa ikäryhmissä, joissa parisuhdenormit voivat olla konservatiivisemmat, yksinasumisen yleistymistä selittää eliniän piteneminen. Leskiä on entistä enemmän.
Yllä olevalla videolla 15 vuotta itsekseen asunut Anniina kertoo, mitä hyviä ja huonoja puolia yksinasumisessa on.
Jokainen kaipaa rakkautta, mutta kaikki eivät tarvitse koko ajan seuraa
Tutkimuksissa yksinasuminen on yhdistetty esimerkiksi huonompaan terveyteen ja elämänlaatuun sekä psyykkisiin ongelmiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asumismuoto olisi ihmiselle yksiselitteisesti haitallinen.
– Sehän on yksilökohtainen asia. Jotkut nauttivat tavattomasti yksinasumisesta ja siitä vapaudesta päättää kaikista aikatauluistaan, omasta elämästään, asumisestaan, ajankäytöstään ja niin edelleen, Kontula sanoo.
Lue myös: Osaanko enää olla muiden kanssa? Varaudu koronavuosien jälkeiseen koetukseen: "On ihan ok, että se vie voimia"
Heidän sijaansa huolissaan pitäisi olla henkilöistä, jotka ovat ajautuneet asumaan yksin vastentahtoisesti ja kaipaisivat vierelleen ihmistä arkea jakamaan.
– Kaikkihan me kaipaamme rakkautta ja että joku meitä arvostaisi, kuuntelisi ja voisi tuntea, että minä olen merkityksellinen edes jollekin toiselle ihmiselle, Kontula sanoo.
Millaisista yksinasujista sitten pitäisi olla huolissaan? Videolla Osmo Kontula nimeää yhden keskeisen haitan sinkkuelosta. Juttu jatkuu videon alla.
1:17
Yksinasuvienkin elämä on täyttä elämää
Huomiota ja arvostusta kaivataan myös yhteiskunnan puolelta. Raijan mukaan yksinasuvat voivat esimerkiksi loukkaantua siitä, että heidän elämänmuodostaan puhutaan "väliaikaisena".
– Sehän tulee parisuhdenormista, että vasta täydellinen elämä on sitten, kun ollaan pariuduttu, Raija sanoo.
– Jokaisen elämä on täyttä elämää.
Asenteet voivat johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen. Yksinasuvat tulisi ottaa paremmin huomioon yhteiskunnan ylemmillä tasoilla palveluita parantamalla. Lisäksi huomiota kannattaisi kiinnittää yksinasuvien korkeampiin asuinkustannuksiin, Raija on erityisen huolissaan paitsi eristäytyneistä myös pienituloisista yksineläjistä.
Kansalaisten keskuudessa yksinasuvat tulisi huomioida esimerkiksi keskusteluissa siten, ettei heitä jätettäisi ulkopuolisiksi. Yksinasuva saattaa esimerkiksi perheellisten joukossa kokea, että he keskustelevat vain keskenään.
– Miten voisi tuntea kuuluvansa joukkoon täysivaltaisena ihmisenä ja tulevansa samalla tavalla huomioiduksi ja arvostetuksi kuin muut ihmiset, niin se on sellainen aika iso asia, mihin pitäisi saada parannusta, Kontula pohtii.
Lue myös: 32-vuotias Anniina on asunut yksin 15 vuotta – "Voi olla monta päivää, että en näe ketään"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Mitä kritiikkiä Eeva Raijalla on Tilastokeskusta kohtaan? Katso koko keskustelu alla olevalta videolta.
8:34