Yhä useampi suomalainen asuu yksin. Koko aikuisikänsä itsekseen elänyt Anniina Rytkönen, 32, kertoo, mitkä asiat vaikuttavat hänen ratkaisunsa taustalla.
Vaaleat seinät, hulppea huonekorkeus ja parvi saavat Helsingin kantakaupungissa sijaitsevan 25 neliön yksiön näyttämään kokoaan suuremmalta. Sisäpihalle avautuvasta ikkunasta näkyy Kallion kirkon torni kirkkaansinistä taivasta vasten.
– Tähän paistaa ehkä kaksi tuntia päivästä aurinko, mikä on lämpötilan kannalta kesällä ihan hyvä, pikkukodissa asuva Anniina Rytkönen hymähtää.
Kajaanista kotoisin oleva 32-vuotias Anniina on elänyt samassa kämpässä kaikki Helsingissä viettämänsä kolme vuotta. Vuokra nousi neliöiden vähetessä, mutta maisemanvaihdos ei kaduta. Samaan ratkaisuun oli päätynyt kaveripiirissä moni muukin.
– Mulla on tällä hetkellä täällä enemmän ystäviä kuin loppuaikoina Kajaanissa, Anniina sanoo.
Helsingissä on myös enemmän elokuvateattereita, museoita ja muita mahdollisia aktiviteetteja, joihin ei tarvitse seuraa.
Anniina on yksi kasvavasta joukosta yksinasuvia aikuisia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kaikkiaan 1,25 miljoonaa suomalaista asui yksin. Yksinasuminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, erityisesti alle kolmekymppisillä. Helsingissä yhden hengen asuntokunnat muodostavat jo enemmistön pääkaupungin kotitalouksista, Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuun lopussa.
