Tutkijat seurasivat hermoston matkaa selkärannasta kehon rakenteisiin ja kudoksiin.
Kun kylmetyt, yksi kehosi osa kovettuu: nännisi. Mutta miksi?
Tiede on nyt löytänyt vastauksen tähän kysymykseen.
Ruotsalaisen Karolinska Instituten tutkijat paljastivat syyn nännien kovettumiseen tutkiessaan hermosoluja, jotka kuljettavat viestejä henkisesti kuormittavissa tilanteissa – siis tilanteissa, joissa ihminen stressaantuu ja niin sanottu ”pakene tai taistele” -reaktio ottaa vallan, kertoo The Guardian.
Tutkijat löysivät kahdeksan erilaista hermoa, jotka vievät viestejä sympaattisessa hermostossa. Hermot saavat esimerkiksi sydämen hakkaamaan ja kädet hikoamaan. Ne aiheuttavat myös ihon ”kananlihalle” menemisen – ja nännien kovettumisen kylmässä säässä.
Aiemmin sympaattisen hermoston ”kytkentäkaavio” on ollut mysteeri. Tutkijat seurasivat hermoston matkaa selkärannasta kehon rakenteisiin ja kudoksiin. Tutkijaryhmä löysi kahdeksan hermotyyppiä, joilla kullakin oli uniikki geneettinen tyyppi.
– Tiesimme, että olemassa täytyy olla useita hermotyyppejä, jotka liittyvät eri kudoksiin ja elimiin, muttemme tienneet, mitä ne ovat, tutkimusta tehnyt Sten Linnarsson kuvaa.
"Kyseessä on samanlainen haaste, jonka sähkötyömies kohtaa"
Tutkimuksen mukaan sympaattisen hermoston solut on eroteltu eri tyyppeihin, jotka varmistavat, että hermot yhdistyvät oikeaan kudokseen poistuessaan selkärangasta ja kulkiessaan kehon läpi. Ongelma tällaisessa sisäisessä ”sähkötyössä” voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisen keho reagoi vaaraan nännien kovettumisella.