Oxfordin yliopiston tutkimus selvitti, miksi fyysisesti tarvitsemme unta.
Kun emme saa riittävästi unta, kehomme reagoi väsymykseen. Silmiä voi olla vaikeaa pitää auki, ja keskittyminen herpaantuu. Syy näihin kehon viesteihin saattaa löytyä solujemme mitokondrioista.
Oxfordin yliopiston tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2025 Nature-julkaisussa.
Lue myös: Tutkimus: Koronapandemia ikäännytti aivoja – miehillä vaikutus suurempi
Uni nollaa aivojen ylikuormituksen
Tutkijat esittävät, että mitokondriot aiheuttavat eräänlaisen metabolisen ylikuormituksen unen säätelyssä mukana olevissa hermosoluissa, mikä yksinkertaisesti sanottuna tarkoittaa, että aivomme käyvät tyhjällä. Unen avulla tämä ylikuormitus voidaan nollata, jolloin aivot pysyvät terveenä.
– Tutkimuksen lähtökohtana oli ymmärtää, miksi tarvitsemme unta ollenkaan. Vuosikymmenten tutkimuksista huolimatta mitään selkeää fyysistä selittäjää ei olla tunnistettu, fysiologi Gero Miesenböck sanoo ScienceAlertin artikkelissa.
– Tutkimustuloksemme osoittavat, että vastaus saattaa löytyä juuri siitä prosessista, joka antaa kehollemme energiaa: aerobisesta aineenvaihdunnasta, Miesenböck jatkaa.
Lue myös: Jättitutkimus paljasti, mitä huomenna todennäköisemmin tapahtuu, jos menet tänään ajoissa nukkumaan
Biologinen prioriteetti
Tutkimuksen Miesenböck tiimeineen suoritti hedelmäkärpäsillä. Tutkimusryhmä tutki hedelmäkärpästen unta sääteleviä hermosoluja, jotka ovat biologisesti riittävän samankaltaisia ihmisten kanssa, jotta niitä voidaan käyttää tutkimuksessa.
Vertaamalla hyvin levänneitä ja univelkaisia hedelmäkärpäsiä tutkijat havaitsivat eroja geenien aktiivisuudessa ja sähköisissä signaaleissa.
Univajeisten aivojen mitokondrioiden havaittiin ylikuormittuvan, jolloin ne vapauttivat elektroneja. Tämä teki unesta biologisen prioriteetin.
– Mitokondrioiden ei pidä vuotaa liikaa elektroneja. Kun niin tapahtuu, ne tuottavat reaktiivisia molekyylejä, jotka vahingoittavat soluja, neurotieteilijä Raffaele Sarnataro sanoo artikkelissa.
Geneettisesti muunnellut kärpäset, joiden unen säätelyä ohjaavissa soluissa tuotettiin enemmän elektroneja, nukkuivat enemmän. Vastaavasti kärpäset, joiden elektronien tuotanto oli vähäisempää, nukkuivat vähemmän.
Lue myös: Tämä iltapäivätapa auttaa nukkumaan paremmin
Arvokasta tietoa jatkotutkimuksille
Tietenkin on myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat uneen, kuten päivittäinen kahvinjuonti tai vuorokausirytmimme, mutta nyt tiedetään, että taustalla on todellinen solumekanismi, joka säätelee unta.
Unitutkimukset tuottavat myös arvokasta tietoa neurologisista sairauksista, kuten Alzheimerin taudista. Nämä sairaudet ovat läheisesti yhteydessä uneen ja sen aivoja suojaavaan vaikutukseen, ja yhteys mitokondrioihin tulee varmasti olemaan tutkimusten aiheena tulevaisuudessa.
Tutkimus yhdistää myös aineenvaihdunnan, unen ja elinajan välisiä yhteyksiä. Pienemmät eläimet nukkuvat yleensä enemmän ja elävät lyhyemmän elämän, ja mitokondrioiden toiminta voi selittää tätä.
– Tämä tutkimus vastaa yhteen biologian suurimmista mysteereistä: miksi tarvitsemme unta? Vastaus näyttää löytyvän solujemme toiminnasta, ja siitä, miten ne muuttavat happea energiaksi, Sarnataro sanoo.
Lue myös: Silmät kertovat paljon terveydestä – voivat antaa viitteitä monista sairauksista
Katso myös: Parempaa elämää nukkumalla? Näin uni vaikuttaa kokonaisvaltaiseen terveyteen
11:24
Lähde: ScienceAlert