Huonoin tilanne on kerrostaloasunnoista, joissa peräti 62 prosentissa kärsitään sisäilmaan liittyvistä ongelmista. Eniten pulmia on vanhemmissa, koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa.
Yli puolet suomalaisista kärsii asunnon huonosta sisäilmasta. Yleisimpiä haittoja ovat keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus. Erityisen yleisiä ongelmat ovat kerrostaloissa, joissa peräti kolme viidestä asukkaasta kertoo asunnossaan olevan sisäilman laatuun ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.
"Määrä on yllättävän suuri. Sisäilma-asioihin pitää ilman muuta kiinnittää taloyhtiöissä enemmän huomiota", sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen.
Ilmanvaihto-ongelmat tuntuvat erityisesti keittiöissä: ruuanlaiton hajuista kärsii lähes joka kuudes suomalainen. Asuntotyypistä riippumatta yleisiä ongelmia ovat myös ilman tunkkaisuus, viemärin haju, vetoisuus ja makuuhuoneiden ja pesutilojen puutteellinen ilmanvaihto. Näistä kertoi kärsivänsä joka kymmenes suomalainen.
Ikkunavalmistaja Tiivin ja Isännöintiliiton Kotitalo-lehden tutkimuksessa tutkimuksessa kysyttiin sisäilmaongelmien yleisyydestä ja vaikutuksista 1502 täysi-ikäiseltä suomalaiselta. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen tammi–helmikuun 2015 vaihteessa.
Tutkimukseen vastanneet kertovat sisäilmaongelmien vaikutuksesta arkeen:
- Eihän naapureista tulevat "ruuan katkut" haitallisia ole. En ole tullut ajatelleeksi näitä haittoina, vaan normaalitilana.
- Etenkin viemäreiden haju on kuvottava.
- Haittaa aiheutuu siitä, että liesituuletin on päällä vain tiettyinä aikoina.
- Liesituuletin ei vedä kun huipparit katolla päällä vain tietyn ajan päivässä.
- Makkarissa tuntuu, että happea saatava lisää ja on hieman avattava ikkunaa.
- Meillä on tuloilmaventtiilit, mutta ne on tukittu.
- Pyykinpesukoneen pyöriessä vessassa haisee viemärit.
- Keittiöstä leviää rasvaa pitkin asuntoa, pyykit ei kuivu kunnolla. Jatkuva tunkkainen haju tuulettamisesta huolimatta.