Tuoreen tutkimuksen mukaan koulun kosteus- ja mikrobivaurio ei lisännyt oppilaiden riskiä sairastua astmaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan koulun kosteusvaurio ei lisää astmaan sairastamisen riskiä oppilailla. Tutkimuksessa seurattiin 110 suomalaista ala- ja yläkoulua, joiden 30 000 oppilaan terveyttä seurattiin kansallisista rekistereistä 16 vuoden ajan.
– Yhteyttä kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuuden ja astmariskin välillä ei kuitenkaan havaittu, eli astmaa ilmeni oppilailla yhtä paljon riippumatta siitä, olivatko he koulussa altistuneet kosteus- ja mikrobivauriolle vai eivät, tutkimuksessa kiteytetään.
Huomenta Suomen haastattelussa Helsingin yliopiston professorit Juha Pekkanen ja Kari Reijula kommentoivat tutkimustuloksia lähetyksessä.
– Olihan se tietysti vähän yllättävä. Meillä on näyttöä kodeista, että kosteusvauriot hieman lisäävät astman puhkeamisen riskiä, Pekkanen sanoo.
Lue myös: Kosteus tunkee asuntoihin – tämä merkki on syy homehuoleen
Vaikka tulos professoria hieman yllätti, hän huomauttaa, että kouluissa vietetään paljon vähemmän aikaa kuin kodissa. Lisäksi ilmanvaihto sekä rakennustekniikka eroavat usein asuinrakennuksista.
– Tutkimus vahvistaa viime vuosien aikana kertynyttä tietoa siitä, että sisäilmaongelmat ja sisäilmaan liittyvä sairastuminen esimerkiksi astmaan on harvinaisempaa kuin mitä on aikaisemmin oletettu tai jopa pelätty, Reijula sanoo.
Reijula huomauttaa, että sisäilmaoireilu on Suomessa yleistä.
– Toisaalta tiedetään, että astma on lapsilla ja nuorilla yleistä, ja se on monitekijäinen sairaus. Vanha tapa tutkia asioita, jossa yksi tekijä aiheuttaisi astmasairauden, on ehkä väärä tai harhaanjohtava, Reijula sanoo.
Professori täsmentää, ettei oireilu yksistään selity kosteus- tai mikrobivaurioilla töissä tai kotona.
– Oireet sisäilmaongelmatilanteessa ovat yleensä ohimeneviä, eivätkä aiheuta pysyvää, pitkäaikaista ongelmaa. Tässä tapauksessa pitkäaikaista astmaa varsinkaan, Reijula sanoo.
Oireet ja astma ovat eri asioita
Oireilu on professorin mukaan monen asian summa, joihin voivat vaikuttaa yleinen puhtaus, pöly, tunkkaisuus tai huono ilmanvaihto.
– Sairastuminen sisäilmasta oikeasti johonkin sairauteen, niin kyllä se liittyy tupakan savuun, asbestiin, radoniin ja moneen sellaiseen tekijään, jotka ovat harvinaisia.
Pekkanen jatkaa, että bakteerit tai erilaiset homeet voivat aiheuttaa esimerkiksi hengitysteiden ärsytystä.
Lue myös: Radon edelleen merkittävä riski suomalaisille – jopa 270 syöpätapausta vuosittain
Professorit kertovat, etteivät tutkimustulokset tarkoita sitä, etteikö sisäilmaongelmaisia tai kosteus- tai homevaurioisia rakennuksia tulisi korjata.
– Ei hätiköiden tai pelontunteessa lähdetä oletettua yhtä tekijää poistamaan, Reijula sanoo.
– Tyypillisimmin yleisimpiä ongelmia ovat ilmanvaihdon ongelmat, epäpuhtaus, pölyisyys, joihin tulee kiinnittää huomiota. Rakennuksia pitää katsoa laajemmin – meluisuutta, viihtyisyyttä, rauhallisuutta – ja kyllähän rakennuksiin liittyy kaikkia muita tekijöitä, jotka voivat lisätä oireilua.