Mainos

Miksi kissa kehrää? Kehrääminen ymmärretään usein väärin: "Ihminen ei tajua kissan pieniä, hienovaraisia eleitä"

1:50

Miksi kissa kehrää? Kehrääminen ymmärretään usein tyytyväisyyden ilmaisemisena, mutta se voi merkitä paljon muutakin.

Hengittäessään sisään ja ulos kissa saa ääniraossaan aikaan paineenvaihtelua pallean ja kurkunpään lihasten avulla. Paineen muutokset tuntuvat tasaisena värinänä kissan kehossa. Samalla kuuluu ääni: krr-krr.

Sitä on kehrääminen.

– Kehrääminen usein ymmärretään väärin, siten, että kissa voi kehrätä vain silloin, kun on tyytyväinen, onnellinen ja tykkää esimerkiksi rapsutuksista, ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja AAT, yhteiskuntatieteiden maisteri sekä Heiluva Häntä koira- ja kissakoulun perustaja Miira Hellsten sanoo.

– Kun tuttu ihminen tulee kotiin ja on ollut vähän ikävä, silloin kissa voi puskea jalkoja, puskemalla jättää omia hajumerkkejä ja kehrätä samalla. Mutta yhtä lailla kissa saattaa kehrätä sen takia, että se yrittää rauhoittaa itseään stressaavissa tilanteissa. Esimerkiksi eläinlääkärissä kissa jännittää tilannetta ja saattaa kehrätä. Jopa kuolemansairas tai vakavasti loukkaantunut kissa saattaa kehrätä.

Tarkkaile kissan kehonkieltä!

Hellsten neuvoisi tarkkailemaan kissaa kokonaisuutena: onko se jännittynyt vai rento, onko häntä terhakkaasti pystyssä?

– Yksi tärkeä asia on katsoa, miten jännittynyt kissa on. Ei siis katso pelkästään vaikkapa korvien tai kasvojen asentoa, vaan koko kissaa muutenkin.

Kissa kehrää eri tilanteissa eri tavalla

Kissa kehrää eri tilanteissa eri tavalla. Jotkut myös keräävät kovempaa kuin toiset. Nautintokehräys on usein matalaa ja rauhallista; vaativa kehräys sisältää korkeamman taajuuden ääniä.

Kissaemo kehrää pesälle saapuessaan ja pentuja imettäessään, ja pennutkin kehräävät sille.

Tutkimusten mukaan matalalla värähtelytaajuudella on esimerkiksi rentouttava ja kiputiloja lievittävä vaikutus, ja sillä voidaan hoitaa esimerkiksi niska-hartiakipuja sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Suomessa on kehitetty värähtelyyn perustuva hoitomuoto, fysioakustinen hoito.

Harva kissa tykkää vatsan silittämisestä

Vaikka kissa kehräisi tyytyväisenä sylissä, joskus se silti puree yllättäen. Tähän on useita syitä. Hellstenin mukaan on tutkittu, että kissat yleensä pitävät lähinnä pään alueen silittämisestä – sitä pitäisi siis paijailla kohdasta, josta myös kissaemo nuolisi poikasiaan. Kissa pitää usein siitä, että sitä silittelee leuasta tai poskesta.

– Osa tykkää myös niin sanotun naurunappulan silittämisestä, eli hännän tyvestä, alaselästä, Hellsten vinkkaa.

Tärkeää olisi muistaa, että jos kissa kääntyy selälleen, se ei ole kutsu rapsuttaa vatsaa.

– Hyvin harva kissa tykkää vatsan silittämisestä. Kissa on levollinen ja osoittaa luottamusta sillä, että se kääntyy niin, että vatsakin näkyy. Tämän ihminen sitten tulkitsee sen väärin, koiramaisesti, ja yrittää rapsuttaa mahaa. Siinä voi saada hampaat kiinni käteensä, Hellsten kuvailee.

Kissan elekieli on esimerkiksi koiraan verrattuna hyvin pientä. Se, että silmät siristyvät ja korvat kääntyvät vähän taaksepäin, voi olla kissan tapa sanoa "älä silitä enää".

– Sitten ihminen jatkaa, kun ei tajua näitä pieniä hienovaraisia eleitä. Kissa yrittää kertoa, että nyt, oikeasti, lopeta. Sellainen lause, mitä nykypäivän eläintenkouluttajat käyttävät paljon, on "anna eläimen kertoa". Kuuntele eläintä. Kyllä se kertoo, mistä se tykkää ja haluaako se, että sitä silitetään.

Yleensä kissat hyppäävät allergikon syliin, mutta miksi?

Kissat naukuvat ihmiselle selvästi enemmän kuin mitä ne naukuisivat toisilleen.

– Tämä johtuu siitä, että me ihmiset olemme niin sanotusti niin tyhmiä, että emme tajua kissan elekieltä muuten. Me ihmiset yleensä vahvistamme huomaamattamme tai tarkoituksellakin naukumista: kissa oppii, että kun menee ihmisen luokse ja naukuu, ihminen huomaa, että kissalla on jotain tarpeita.

Naukaisujakin on monenlaisia. Pelkästä naukumisesta ei voi päätellä, että kissa olisi ystävällismielinen tai kiinnostunut vaikkapa seurasta.

– Enemmän päättelisin siitä, jos kissa tulee luokse. Jos se kiehnää jo jaloissa, häntä ylhäällä, lihakset rentona ja puskee jalkoja vasten, niin on kohteliastakin pienesti silittää. Yleisesti ottaen kannattaisi antaa eläimen tehdä lähestymisaloite. Sillä säästettäisiin monia konflikteja, Hellsten sanoo.

– Yleensä kissat hyppäävät allergikon syliin, koska tämä on mennyt syrjempään. Varsinkin, jos kissa on yhtään arempi, niin se usein hyppää väistelevän ihmisen syliin, koska hän on niin sanotusti se kohtelias ihminen, joka ei yritä lähestyä.

Sähisevä kissa ei pomota

Kissan äänistä helpoimpia tunnistettavia ovat yleensä murinat ja sihinät, jotka yleensä liittyvät pelkoon.

– Näissä olisi tärkeintä huomioida se, että ne eivät ole mitään pomottamista, vaan eläin on säikähtänyt, pelkää ja ensisijaisesti kaipaa lisää tilaa, Hellsten sanoo.


Osittainen lähde: Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.