Miksi kaikki diabeetikot eivät saa "valtavan hyödyllistä" apuvälinettä? Lääkäri: Lisäisi elinvuosia

Diabeetikoiden monipistoshoidolla tarkoitetaan kahden erilaisen insuliinin käyttöä: ateriainsuliinin ja perusinsuliinin. Käytännössä pitkävaikutteinen perusinsuliini kattaa insuliinitarpeen yöllä ja aterioiden välillä, ja pikainsuliini (ateriainsuliini) pistetään ennen ateriaa.

Lähde: Käypä hoito

– Monipistoshoitoa käyttävä diabeetikko hyötyy aivan valtavasti siitä, että hänellä on käytössä tällainen verensokeria jatkuvasti mittaava sensori.

Lääkäri Elina Pimiän mukaan sensorit parantavat tutkitusti potilaiden pitkäaikaissokeria ja vähentävät vuorokauden aikaista verensokerivaihtelua.

– Molemmilla on vaikutusta siihen, että lisäsairaudet pysyvät poissa. Täytyy käyttää vähän rahaa siihen, että pystytään tuottamaan säästöjä siinä, että lisäsairauksia ei tule.

Lue myös: Eijan insuliiniruisku 1970-luvulta hirvittää: "Isä yritti viilalla teroittaa, että ne menisivät ihosta paremmin läpi"

"Kaikille monipistoshoitoisille tulisi antaa sensori"

Diabetesliiton mukaan sensorointi sopii useimmille diabeetikoille ja tuo avun heittelevään verensokeriin. Se antaa paljon laajemman kuvan omasta hoitotasapainosta kuin yksittäiset mittaukset.Shutterstock

Pimiän mukaan ongelmana on kuitenkin se, että nykyisillä hyvinvointialueilla on vaihtelevuutta siinä, kenelle sensoreita annetaan. Lääkäri toivoisi jakoperusteille tasa-arvoisuutta. 

Mikä on verensokerisensori? Ihon alle asetettava anturi mittaa soluvälinesteen glukoosipitoisuutta ja lähettimen avulla voidaan seurata esimerkiksi älypuhelimesta tai muusta lukulaitteesta verensokeriarvoja. 

– Oleellista ei ole se, onko ykköstyypin vai kakkostyypin diabetes. Kaikille monipistoshoitoisille tulisi antaa sensori. 

Pimiän mukaan kansainväliset hoitosuositukset alkavat osin suositella jo perusinsuliinin käyttäjillekin sensoria. Suomessa sensoria ei välttämättä saa, vaikka joutuisi joka aterialla pistämään insuliinia.

Sensorit maksavat, mutta niin maksavat menetetyt elinvuodetkin

Sensorit eivät tietenkään ole yhteiskunnalle ilmaisia, mikä osin jarruttaa niiden laajempaa jakamista diabeetikoille.

– Sensori maksaa ehkä noin 60–70 euroa per kaks viikkoa.

Pimiä kuitenkin muistuttaa, että menetetyt elinvuodet tulevat yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi. Pitkässä aikajuoksussa sensorit siis voisivat tuoda säästöjä.

Katso myös video: Uskoisitko? Tällaiset olivat diabeetikon pistosvälineet 1970-luvulla

1:47Eijan insuliiniruisku 1970-luvulta saattaa hirvittää.

Lue myös: Suomalaisten kansantauti johtaa hoitamattomana hengenvaaralliseen tilaan – näistä oireista kannattaa huolestua

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Juttua korjattu 19.12.2023 klo 11.22: Haastateltavan etunimi korjattu oikeaksi. 

• 18.1.07:39
  Laihdutus

  Taikuri Juha-Pekka teki mahdottomasta totta: 40 kiloa vuodessa ja diabeteslääkkeet pois – kaikki alkoi oivalluksesta
• 17.1.13:59
  Sairaudet ja taudit

  Kansansairaudet vaivaavat jo työikäisiä – suurin osa olisi ehkäistävissä elintavoilla
• 27.12.202518:59
  Vatsavaivat

  "Pierukävely" voi helpottaa vatsavaivoja
• 15.12.202505:42
  Lapset

  Uutissuomalainen: Esidiabetes yleistynyt voimakkaasti lapsilla
• 25.11.202513:30
  Terveys ja hyvinvointi

  Glukoosisensoreissa voi olla vaarallinen vika – diabeetikko, tarkista sensorisi!
• Lataa lisää