Lauantaina vietetään kansainvälistä väkivaltaisesti kuolleiden transihmisten muistopäivää. Transmurhia on raportoitu viimeisen vuoden aikana enemmän kuin koskaan.
375 transihmistä tai sukupuoleltaan moninaista henkilöä murhattiin viime vuoden lokakuusta syyskuun loppuun mennessä koko maailmassa. Se on kaikkien aikojen ennätyslukema.
Kasvua Transgender Europen (TGEU) keräämissä tiedoissa on viime vuoteen verrattuna seitsemän prosenttia. Moni tapaus jää kuitenkin piiloon.
Eniten murhia tapahtui Brasiliassa, peräti 125. Kärkikolmikossa olivat myös Meksiko 65 ja Yhdysvallat 53 murhalla.
Viime vuonna Suomi edustettuna
Suomi ei tilastossa tänä vuonna näy. Edellisessä listassa vuosi sitten Suomi oli edustettuna tiettävästi maamme ensimmäisellä transihmiseen kohdistuneella henkirikoksella.
26-vuotias transnainen tapettiin Vantaan Hakunilassa kesäkuussa 2020. Uhrin avopuoliso tuomittiin syyntakeettomana tehdystä taposta, kirjoittaa Yle. Hänet jätettiin rankaisematta ja määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Tapaus herätti Suomessa laajalti keskustelua viranomaisten viestinnän vuoksi. Poliisi puhui tapauksesta kahden miehen välisenä riitana, mitä transjärjestöt kritisoivat yhteisellä kannanotolla.
Lue myös: Transjärjestö kritisoi poliisin tiedotusta Vantaan Hakunilan tappoepäilyssä – "Transnainen ei koskaan ole "mies" vaikka hetu mitä sanoisi"
Transfeminiinit ry:n puheenjohtaja Tanja von Knorringin mukaan transnaisen tapaus olisi jäänyt tilastoihin virheellisenä, jos järjestöt eivät olisi ottaneet asiaa esille.
Rikoksia jää piiloon
Viranomaiset puhuvat henkilön juridisella sukupuolella, mikä on yksi syy siihen, että transihmisiin kohdistuvia rikoksia jää paljon piiloon. Toinen syy on se, että niistä kertominen pelottaa.
– Transihminen voi pelätä viranomaisen suhtautumista tapahtumiin ja sitä, että asiaa saatetaan vähätellä tai jättää käsittelemättä kokonaan, von Knorring sanoo.
Järjestöjen mielestä sukupuolen moninaisuuden pitäisi näkyä Suomen lainsäädännössä viharikosten motiivina.
– Toivoa antaa käynnissä oleva rikoslain muuttaminen siltä osin, että sukupuoli moninaisesti ymmärrettynä olisi vihamotiivina rangaistuksen koventamisperuste. Muutoksesta tarvitaan laajaa viranomaistiedottamista raportointikynnyksen madaltamiseksi, todetaan Setan tiedotteessa.
Vaarallisia tilanteita
Se, että ihminen nähdään virallisissa tilanteissa juridisen sukupuolensa kautta, johtaa hankaliin tilanteisiin muissakin kuin rikosasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärikäynnit, joissa tarkastetaan henkilötunnus, tai julkisten tilojen pukuhuoneet.
Matkustaessa se saattaa johtaa jopa vaaratilanteisiin, kun matkustetaan maihin, joissa suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin on erilaista, von Knorring toteaa.
Vaaraa tai sen tuntua voi aiheutua arjessakin. Sukupuolensa korjannut von Knorring kertoo muutaman vuoden takaisesta tapauksesta, jossa hän lähti kävelemään Tampereen rautatieasemalta.
– Alkoholia nauttineiden miesten porukka lähti perääni ja huutelivat, olenko mies vai nainen, von Knorring kertoo.
Translakia uudistetaan
Suomessa ollaan parhaillaan muuttamassa translakia. Nykyinen lainsäädäntö vaatii sukupuoltaan korjaavalta muun muassa täysi-ikäisyyttä, lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa.
Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisesti sterilisaatiota vaativasta translaista. Esimerkiksi YK ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat ottaneet kantaa sterilisaation poiston puolesta.
Translain uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan, minkä lisäksi Eduskuntaan on edennyt Oikeus olla -kansalaisaloite. Vaatimus sterilisaatiosta poistuisi laista hallituksenkin selvitysten perusteella, mutta kansalaisaloite vaatii laajempaa itsemääräämisoikeutta sukupuolen juridiseksi vahvistamiseksi.
Yksi keskeinen ero hallituksen lakiesityksen ja kansalaisaloitteen välillä on ikäraja. Hallitus olisi pitämässä 18 vuoden ikärajan ennallaan, kun taas Oikeus olla -aloite vaatii sen laskemista 15 vuoteen huoltajan suostumuksella.
Suomi ei kärkimaita
TGEU:n entisenä puheenjohtajana von Knorring tietää, miten Suomi vertautuu muihin maihin translainsäädännöllään. Lainsäädäntö heijastaa yhteiskunnan suhtautumista eri asioihin, hän sanoo.
Suomessa transihmisten oikeudet eivät ole maailman huonoimmat, mutta takamatkalla silti ollaan. Sellaiset maat kuten Romania, Bulgaria ja Latvia ovat Suomen kanssa samassa kastissa.
– Haluamme olla kärkipaikalla IT-alalla ja jääkiekossa, mutta miksi emme halua olla sitä ihmisoikeuksissa, von Knorring pohtii.
Esimerkiksi Norjassa juridisen sukupuolen voi vaihtaa omalla ilmoituksella 16-vuotiaasta alkaen.
– Se on toiminut siellä kuusi vuotta, niin miksi ei toimisi meilläkin. Ei suomalaiset nuoret ole yhtään tyhmempiä kuin norjalaiset.
Oikeuksia nuorille
Erityisesti nuorten asemasta von Knorring on huolissaan. Hän toivookin muutosta 18 vuoden ikärajaan Suomen lainsäädännössä, kun nimilaki mahdollistaa jo nyt 15 vuotta täyttäneen nuoren omalla ilmoituksella tapahtuvan nimenmuutoksen myös vastakkaisen sukupuolen mukaiseksi.
Koulukiusaaminen on yksi huolista transnuorten osalta. Kiusaamista ei tapahdu vain omanikäisten vaan myös opettajien ja jopa rehtorien toimesta.
– Nuorikin tietää oman sukupuolensa. Nuorten pitäisi päästä elämäänsä sellaisena kuin ovat.
Lauantaina 20.11. vietetään transmuistopäivää. Helsingissä järjestetään muistotilaisuus Kansalaistorilla klo 17.00 alkaen. Muistotilaisuus on osa TransHelsinki-viikkoa.