Keihäänheittäjä Mikaela Ingberg ei ole koskaan karsiutunut loppukilpailusta yleisurheilun MM-kisoissa, eikä vaasalainen aio saada tilastoihinsa tahraa sunnuntainakaan.
Hän tavoittelee Berliinissä toisessa karsintaryhmässä 62 metrin karsintarajaa, vaikka ei usko, että ihan niin pitkä heitto vaaditaan pääsyyn 12 parhaan joukkoon.
- Karsinta on minulle näiden kisojen ensimmäinen pääkilpailu, seitsemänsiin MM-kisoihinsa osallistuva Ingberg sanoi lauantaina Suomen joukkueen tiedotustilaisuudessa.
Uran ensimmäiset MM-kisat toivat Ingbergille vuonna 1995 pronssisen mitalin Göteborgista. Enää hän ei ole mitaliehdokas, mutta onnistuessaan hyvinkin finaalissa. Optimismin perusta on se, että Ingberg on ollut keihäänheittäjäksi suhteellisen terve viime kuukaudet.
Vaivojen kiusaamiin vuosiin verrattuna hän on saanut hiottua tekniikkaansa.
- Käden liikeratani on parempi kuin viime vuosina. Käsi kulkee heitossa ylempää, ja keihäs lähtee ylemmäs ja parempaan lähtöasentoon, Ingberg kertoi.
Kisakuntoa hän on mitannut vain kolmessa kilpailussa, joista ensimmäinen, Pihtiputaan keihäskarnevaali, toi kesäkuun lopussa MM-valintaan oikeuttaneen tuloksen 61,03.
- Otin mallia Olli-Pekka Karjalaisen viime kesästä. Hän keskittyi silloin kilpailemisen sijasta harjoitteluun, Ingberg vertasi moukarimieheen, joka oli viime suvena lopulta neljäs Pekingin olympialaisissa.
Saksa hyvä maa Ingbergille
Ingberg, 35, on heittänyt nykyisen keihäsmallin ennätyksensä 64,03 Berliinin olympiastadionilla vuonna 2000.
Muutenkin hänellä on Saksasta hyvät muistot, sillä vuoden 2002 EM-kisoissa Münchenissä Ingberg oli pronssilla. Hänen palkintokaappinsa kolmas arvokisapronssi heltisi vuoden 1998 EM-kisoista.
On mahdollista, että Ingberg kisaa vielä ensi kesänäkin, jolloin Barcelonan EM-kilpailut voisivat olla hänen arvokisauransa 16. etappi ja samalla päätepysäkki.
- Aloitin arvokisaurani EM-kisoissa (1994 Helsingissä) ja olisi mukava lopettaa niihin. Mitään päätöksiä jatkosta en kuitenkaan ole tehnyt, Ingberg totesi.