Tavallisen kansalaisen näkökulmasta ensi vuoden budjetti on keikarointia palkkaveron näennäisen keventämisen sekä sosiaalimaksujen ja kulutusverojen kiristämisen välillä.
Lopputulos on se, että kiristykset nuijivat kevennykset ja suurimmalla osalla kansalaisista verotus kiristyy.
Veronmaksajain Keskusliiton taulukko kertoo, että palkansaajan verotus kiristyy kuukausiansion mukaan seuraavalla tavalla:
- 2300 euroa/kk: korotus 0,1 prosenttiyksikköä (30 €/vuosi)
- 3400 €/kk: korotus 0,4 prosenttiyksikköä (160 €)
- 5700 €/kk: korotus 0,5 prosenttiyksikköä (360 €)
- 9000 €/kk: korotus 0,5 prosenttiyksikköä (580 €)
Vakuutusmaksut kiristävät yhä verotusta
Hallitus on ilmoittanut keventävänsä pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Miksi verotus kuitenkin kiristyy:
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että kyse on työttömyysvakuutusmaksujen noususta.
– Samaan aikaan kun luvataan tuloveron kevennyksiä, palkasta perittävä työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,25 prosenttiyksikköä.
– Samoin nousevat työeläkevakuutusmaksu 0,44 ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,66 prosenttiyksikköä. Viimeksi mainitulla korvataan muiden muassa lääkekuluja ja lääkärinpalkkioita.
Mainitut eläke- ja sairausmaksujen korotukset eivät kuitenkaan johdu nykyisen hallituksen päätöksistä, vaan niistä on päätetty jo edellisen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen yhteydessä vuoteen 2022 saakka.
200 miljoonan kompensaatio ei riitä
Kansan silmissä kiristykset menevät Rinteen hallituksen piikkiin.

