Mainos

Miekkoja ja mustia lakkeja: Ylioppilasasun värikäs historia

Ylioppilasasu on ollut politiikanteon väline, jolla on voinut viestiä niin yhteiskunnallista asemaa kuin poliittisia näkemyksiäkin.

Ylioppilaiden juhla-asun on voinut tunnistaa katukuvasta aina. Jo 1810-luvulla ylioppilailla oli käytössä oma lakki, jota sai poikkeuksellisesti pitää päässä myös sisätiloissa. Vielä 1950-luvulla ylioppilaslakkiin oli tapana pukeutua vapusta syyskuuhun.

Vuonna 1816 ylioppilaat alkoivat vaatia yhtenäistä asua itselleen kuultuaan, että heidät saatetaan alistaa tavallisen poliisin kontrollin alaisuuteen yliopiston rehtorin sijaan. Ylioppilaat vaativat akateemisen itsehallinnon säilyttämistä koko laajuudessaan.

– Asuun kuului puvun lisäksi kaksikolkkalakki miekkoineen, Arja Keskitalo Pohjois-Pohjanmaan museosta kertoo.

Asusta kuitenkin luovuttiin, sillä se oli opiskelijoille liian kallis. Sittemmin pukua käytettiin vain juhlatilaisuuksissa.

Univormu ylioppilaille määrättiin Euroopan vallankumouksen jälkeen vuonna 1848, kun Venäjä halusi tiukentaa kontrolliaan. Univormun katsottiin helpottavan valvontaa, mutta asia unohtui muutamassa vuosikymmenessä.

Kielikysymyksen ilmentäjä

Ylioppilaslakki oli aluksi musta, mutta valkoinen lyyralla somistettu lakki vakiintui käyttöön 1870-luvulla. Ylioppilaslakkia koristaa yhä Helsingin yliopiston Apollo-lyyra, sillä ylioppilastutkinto oli aluksi myös Helsingin yliopiston pääsykoe.

1800-luvun lopun kielikysymys heijastui ylioppilaslakkeihin ja lyyran koolla viestitettiin kantajan kielipoliittista näkemystä. Nykyäänkin ruotsinkieliset ylioppilaat käyttävät 22 mm lyyria ja suomenkieliset 14 ja 16 mm lyyria.

Naisille oma lakki

Ensimmäinen Suomen ja Pohjoismaiden naisylioppilastutkinnon suorittanut nainen oli helsinkiläinen Maria Tschetschulin, joka sai vuonna 1870 luvan suorittaa tutkinto erikoisluvalla. Naiset eivät kuitenkaan aluksi saaneet lupaa pitää samaa ylioppilaslakkia kuin miehet, vaan heidän tuli pitää ylioppilaiden tunnusmerkkiä lyyraa hiuksissaan.

Naisylioppilaiden yhdistys De Kvinnlika teetätti naisylioppilaiden lakin vuonna 1890. Modisti Olga Andsténin suunnittelema päähine ei kuitenkaan kerännyt naisten suosiota. Miesten ylioppilaslakki syrjäytti sen jo vuonna 1897.

– Myös naisten ylioppilasasu oli aluksi erilainen kuin miesten. Ensin se oli pitkä tumma puku ja myöhemmin se muuttui tummaksi hameeksi ja valkoiseksi paidaksi, Keskitalo kertoo.

Lue myös:

AVA, Maarit Rasi

Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.