Teivo Teivainen: Hakaristin historia (SKS-kirjat 2025) | MTV Uutiset
Millainen hakaristi on liian natsahtava? Onnen ja uskonnon symbolin ikivanha historia avautuu uutuuskirjassa
2:43Voiko hakaristikohu vahingoittaa Suomen mainetta kansainvälisesti?
Julkaistu 30.08.2025 16:41
Pertti Nyberg
pertti.nyberg@mtv.fi
Hakaristi on ikivanha onnen symboli, jota on käytetty koristekuviona, uskonnollisena symbolina ja lopulta myös erilaisten järjestöjen tunnuksina.
Natsien hakaristi on nykyihmisille tunnetuin ja moni ihminen pitääkin kaikkia hakaristejä jotenkin natseihin liittyvänä.
Natsit käytännössä pilasivat hakaristin maineen.
Suomessa tämä on ollut ongelma, koska meillä on Hakaristin historia -kirjan kirjoittaneen maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen ironista sanaa käyttäen ollut “erillishakaristi”.
Kyse on siis ollut merkistä, jota on käytetty jo ennen natsien valtaantuloa varsin yleisesti ja jolla ei siksi voi olla yhteyttä natseihin. Puhutaan jopa muinaissuomalaisesta merkistä.
Toinen maa, jossa on oma “erillishakaristinsä” on Japani, jonka temppeleissä hakaristejä esiintyy edelleen.
Japanilaisissa kartoissa temppeli on perinteisesti merkitty hakaristillä. Tämä aiheutti Japanin viranomaisissa pohdintaa olympialaisten aikaan 2021. Myös Intiassa hakaristi on normaali hindulaisuuteen liittyvä symboli.
Arvio jatkuu kuvan jälkeen.
Hakaristi liitti Suomen länteen
Suomessa hakaristi alkoi yleistyä jo 1800-luvulla ja sen tarkoitus oli Teivaisen mukaan liittää meitä länteen ja erottaa Venäjästä. Hakaristi oli osa suomalaista nationalistista kuvastoa.
Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela koristi Aino-taru-triptyykin ensimmäisen version kehykset hakaristein ja tämä tapahtui jo vuonna 1889. Triptyykkiä ja sen hakaristejä voi ihailla Suomen Pankissa.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Teivainen kertoo, kuinka suomalaisia ortodokseja yritettiin länsimaalaistaa ja vierottaa Venäjän ortodokseista siten, että ortodoksipappien yhdeksi koristeeksi tuli tuolloin hakaristi.
Teivainen myös muistuttaa, että hakaristi alkoi vähitellen siirtyä valkoisen Suomen tunnukseksi. Hakaristiä käytettiin erityisesti silloin, kun haluttiin tehdä ero Neuvostoliittoon ja kommunismiin.
Niinpä hakaristi löytyi suojeluskunnan ja Lotta Svärdin tunnuksista.
Hakaristi oli Suomessakin poliittisesti varsin jakautunut tunnus, joskaan sillä ei viitattu natsismiin.
Sittemmin jatkosodassa ei monikaan hakaristin käyttäjä halunnut tehdä suurtakaan numeroa, jos joku sekoitti sen Saksan viralliseen natsitunnukseen.
Ilmavoimat liputtanut hakaristejä
Suomessa näkyvimmin hakaristiä on käytetty ilmavoimissa, jonka joukko-osastojen tunnuksissa on näihin päiviin saakka ollut hakaristikuvio.
Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentokone oli Ruotsista 1918 sisällissodan aikana lahjoituksena saatu ja sitä komisti sen lahjoittajan Eric von Rosenin onnen symboli eli hakaristi. Lentokoneesta tunnus levisi ilmavoimien tunnukseksi.
Natsi-Saksaa ei lahjoitushetkellä ollut vielä olemassa mutta sittemmin von Rosenista tuli itsestään natsi ja natsi-Saksan johtajien kaveri.
Hakaristitunnus jäi siitä ilmavoimien käyttöön vaikka niitä ei toisen maailmansodan jälkeen enää itse lentokoneisiin maalattukaan.
Ulkomailla ihmetelty ilmavoimien hakaristejä
Ilmavoimien esikunnan tunnuksista hakaristi poistui jo vajaa vuosikymmen sitten. Oli helpompi asioida ulkomaalaisten lentäjien kanssa, kun ei tarvinnut selitellä hakaristitunnuksen merkityksiä.
Tosin esimerkiksi Israelissa ja Saksassa vierailessaan ilmavoimien esikunnan upseerit olivat jättäneet hakaristit kotiin jo aiemminkin, Teivainen kertoo.
Tuoreiden uutisten mukaan kuviosta ollaan luopumassa myös ilmavoimien joukko-osastoissa, koska liittolaismaat eivät välttämättä ymmärrä, että suomalainen hakaristi ei ole sama kuin natsien hakaristi.
Hakaristeistä on pääosin luovuttu
Länsimaissa hakaristeistä on luovuttu vaikka ne eivät olisikaan mitenkään yhteydessä natsien hakaristiin.
Esimerkiksi ennen toista maailmansotaa Coca Cola ja Carlsberg käyttivät hakaristejä tuotteidensa mainostamisessa.
Yhdysvalloissa puolestaan navajo-intiaaneilla oli runsaasti hakaristisymboleja mutta niistä luovuttiin toisen maailmansodan aikana väärinkäsitysten välttämiseksi.
Maineenhallinta muutti tilanteen
Sodan jälkeen alkoi Suomessakin uusi vaihe ja hakaristien käyttö väheni vähitellen. Teivainen puhuu maineenhallinnasta ja hiukan tulkinnanvaraisista kielloista, kun Pariisin rauhansopimus kielsi fasistiset järjestöt.
Valkoisen ruusun suurristin ketjuissa hakaristi sai olla aina 60-luvulle saakka.
Vuonna 1962 Ranskan vierailullaan presidentti Urho Kekkonen lahjoitti kyseisen kunniamerkin Charles de Gaullelle ja Ranskan presidentin nähtiin piilottelevan hakaristiketjua takkinsa alle. Vierailun jälkeen Kekkonen määräsi ketjun uusittavaksi ja tilalle tuli kuusenoksaristi.
Hakaristejä löytää edelleen
Suomessa hakaristi on edelleen näkyvissä esimerkiksi presidentin lipussa, joissakin kunniamerkeissä ja esimerkiksi Mikkelin ja Vaasan vaakunoista. Hakaristikuvio löytyy myös joistakin eteläisen Helsingin rakennuksista.
Teivainen ei suoranaisesti tuomitse Suomessa käytettyjä hakaristejä mutta antaa ymmärtää, että ongelmia hakaristin käytöstä kyllä seuraa. Kaikki etenkään ulkomailla eivät välttämättä ymmärrä, että meidän hakaristimme viittaa muihin asioihin kuin natsien hakaristi.
Entäpä tulevaisuudessa? Suomessa ei hakaristin käyttöä ole lailla kielletty mutta vuoden 2018 itsenäisyyspäivän hakaristimarssin katsottiin olevan kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Näin hakaristista tehtiin “aiempaa hieman hankalampaa” laitaoikeiston ryhmille.
Teivainen on käyttänyt pitkin kirjaa sanaa “natsahtavuusaste” viitaten erilaisten hakaristien natsimyönteisyyteen. Viime kädessä tuomioistuimet päättävät siis jatkossakin, onko jokin esillä ollut hakaristi “liian natsahtava”.
