Miehet jylläävät ammattiliittojen johdossa

Esimerkiksi SAK:ssa on 22 liittoa, joista kolmea johtaa nainen. Keskusjärjestöjen hallituksissa naiset ovat pieni vähemmistö. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa on kaksi naista, kun paikkoja on seitsemänkymmentä.

Ammattiliittojen johdossa on lähes aina mies, vaikka liitot mielellään esittäytyvät tasa-arvon ajajiksi. Monella naisvaltaisellakin alalla on päädytty miespuheenjohtajaan.

SAK:n 22 liitosta kolmessa on naispuheenjohtaja. Heistä kaksi pitää tosin hyppysissään maan kahta suurinta ammattiliittoa, Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa ja Palvelualojen ammattiliittoa. Molemmissa on noin 200 000 jäsentä.

Korkeasti koulutettujen Akavassa on 20 selvästi naisvaltaista liittoa, joista vain yhdeksää vetää nainen. Muun muassa Akavan ylivoimaisesti isointa liittoa eli opettajien OAJ:tä on jo 15 vuotta vetänyt Erkki Kangasniemi, vaikka noin kolme neljäsosaa jäsenistä on naisia. Samoin lähi- ja perushoitajaliitto Superia johtaa mies, Juhani Palomäki.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 20 jäsenliitosta viidellä on naispuheenjohtaja. Liitoista kahdeksan on naisenemmistöisiä.

Ylimmässä johdossa vain muutamia naisia

Myös keskusjärjestöjen hallituksissa istuu pääosin miehiä.

Kun keskusjärjestöjohto karsitaan pois, SAK:n hallituksen 20 varsinaisesta jäsenestä naisia on kaksi ja työvaliokunnan kahdeksasta jäsenestä samoin kaksi.

STTK:n hallituksen 16 varsinaisesta jäsenestä naisia on neljä ja työvaliokunnan seitsemästä jäsenestä kaksi.

Akavan hallituksen 20 varsinaisen jäsenen joukkoon on valittu kuusi naista. 8-jäsenisessä työvaliokunnassa heitä on kaksi.

Työnantajapuolella ei voida esitellä sen tasa-arvoisempia lukuja. Elinkeinoelämän keskusliiton nykyisessä parikymmenjäsenisessä työvaliokunnassa ei ole yhtään naista. 70-jäsenisessä hallituksessa heitä on viisi.

Kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat ovat miehiä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat