Veneilykulttuuri oli jo siistiytymässä, mutta sitten saapuivat vauhtiveikot vesiskoottereineen

Vesillä sattuu ja tapahtuu, mutta tänä vuonna tapahtumia on ollut enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Suomenlahden merivartioston mukaan meripelastus- ja avustustehtäviä kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun 416, mikä on noin sata tehtävää enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Huvialusliikenteen määrä on huomattava. Poikkeuksellisen leuto talvi mahdollisti aikaisemman liikkeellelähdön. Tietysti myös nämä koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ulkomaan matkoille ovat näkyneet meidän toiminnassa, apulaiskomentaja Mikko Simola Suomenlahden merivartiostosta sanoo.

Myös Länsi-Suomen merivartioston alueella tehtävien määrä on vuosikymmenen huippulukemissa. Saaristomeren tilannetta Nauvon merivartioasemalta tarkkaileva luutnantti Jesse Ikäheimonen kertoo, että huvialuksia on ollut liikkeellä erityisen paljon kesäkuun alusta alkaen.

– Odotettavissa on, että koko kesä tulee olemaan vilkasta, Ikäheimonen arvioi.

Tehtävämäärän kasvusta huolimatta suuria onnettomuuksia ei ole huvialuksille sattunut tänä vuonna. Apulaiskomentaja Simolan mukaan veneilijät ovat pääsääntöisesti hyvin varautuneet meren arvaamattomuuteen.

– Mutta kirjoakin löytyy. Riskitekijät lisääntyvät, kun liikennetiheys kasvaa merillä ja kevyillä pienillä välineillä ajetaan kovaa ahtaissa tiloissa.

Vesijeteillä merimiestavat hukassa

Etenkin kaupunkien edustojen vesialueilla partioivat viranomaiset ovat joutuneet yhä useammin puuttumaan vesiskoottereilla hurjasteluun. Suomenlahden merivartioston alueella karkeasti noin joka kymmenes tehtävä on tänä vuonna liittynyt vesiskootterien kaitsemiseen tai niihin liittyviin pelastustehtäviin.

– Nimenomaan vesiskootterien kuljettajien osalta on ollut tarvetta vesiliikennevalvonnan yhteydessä esimerkiksi puuttua nopeusrajoitusten noudattamatta jättämisiin. Rajoitusten noudattaminen kuuluu hyvään merimiestapaan ja muiden huomioimiseen, ja rajoitusalueiden sijaintiin on hyvä tutustua reittiä suunniteltaessa, Simola sanoo.

– Vauhtiveikkojen määrä on jonkin verran lisääntynyt, ja se on näkynyt etenkin näissä vesijeteissä. Siinä näkyy sellainen, että ihmiset eivät ole kokeneita liikkujia, ei ymmärretä vesiliikenteen sääntöjä, sanoo myös Länsi-Suomen merivartioston Ikäheimonen.

Merivartiostolla ja poliisilla on yhtenäinen kuva siitä, että vesiskootterikuskit eivät aina tiedosta pelisääntöjä vesillä. Noin 15 vuotta sisävesillä partioinut vanhempi konstaapeli Sami Matilainen Sisä-Suomen poliisista kertoo niin ikään, että vesijetteihin liittyviä ilmoituksia on tullut aiempaa enemmän.

– Siellä on ehkä sitä nuorta ja kokematonta sukupolvea, jotka niin sanotusti hölmöilevät niillä. Muutama vesijettionnettomuuskin on tässä Pyhäjärven puolella Tampereella sattunut tämän kesän aikana, Matilainen sanoo.

Vesiskoottereihin liittyviä tehtäviä selittää viranomaisten mukaan sekin, että niitä on entistä enemmän saatavilla esimerkiksi lukuisista vuokrausliikkeistä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan vesiskoottereita myös myytiin tammi–kesäkuussa yli 1 100 kappaletta eli lähes 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Alkoholi jäänyt rannalle

Sisä-Suomen poliisin Matilaisen kokemuksen mukaan vesijettejä lukuun ottamatta vesiliikenne on vuosien saatossa siistiytynyt. Vanhempi konstaapeli on erityisen tyytyväinen siitä, että "kölviporukat" ja vanhemmatkin vesillä liikkujat ovat jättäneet alkoholin rannalle.

– Järveltä ei enää tahdo löytyä ruorijuoppoja. Oli ilo olla juhannuksena töissä, kun ei ketään tarvinnut saattaa rantaan.

Myös hyvä merimiestapa eli muiden vesillä liikkujien huomioiminen, liikennesääntöjen tunteminen, oman aluksen hallinta ja varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on veneilijöillä hallussa.

– Aika vähän ollut sanomista. Kalusto on ollut suhteellisen hyvää ja varustepuutoksia on vähän, Matilainen toteaa.

Myös Traficomin erityisasiantuntija Kimmo Patrakka sanoo, että turvallisuus vesillä on parantunut. 1970-luvulla vesiliikenteessä kuoli vuosittain lähes 200 ihmistä, mutta nyt kuolleiden määrä on laskenut 50:n tuntumaan.

– Suuressa kuvassa veneturvallisuus on parantunut. Toki siihen vaikuttaa paljon se, millainen kesä on. Mitä kauniimpi, lämpimämpi ja tyynempi kesä on, niin sitä enemmän porukka liikkuu vesillä ja sitä enemmän sattuu.

Kesäkuussa muuttunut vesiliikennelaki helpotti veneen vuokraamista. Lisääntynyt vuokraveneiden määrä on näkynyt Suomenlahden merivartioston tehtävämäärien kasvuna. Patrakan mukaan vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä vastikään voimaan astuneen lain vaikutuksista.

– Tämä kesä tulee näyttämään aika paljon, mitä se on. Mitä ilmeisimmin vuokrausmäärät kasvavat ja veneiden määrä vesiliikenteessä kasvaa. Kynnys on matala saada vuokrattua vene, joten sitä kautta vesille voi nyt tulla kokemattomampiakin kuljettajia, Patrakka sanoo painottaen myös vuokraajan vastuuta.

Venekurssipakkoa ei tulossa

Keskustelu huviveneilyn turvallisuudesta nousi keskusteluun viime vuonna tapahtuneen Airiston veneturman jälkeen. Onnettomuudessa 15-metrinen huvialus törmäsi 8-metriseen moottoripurjeveneeseen, ja kaksi purjeveneessä ollutta miestä kuoli.

Onnettomuutta seuranneina päivinä esimerkiksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pohti, voitaisiinko suurikokoisten veneiden kuljettajia vaatia kurssittautumaan ennen vesille lähtöä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin sanoo, että Airiston jälkeiset toimet ovat ministeriössä käynnissä. Ministeriö laatii turvallisuusstrategiaa, joka ulotetaan ensi kertaa vapaa-ajan vesiliikenteeseen.

– Pääsääntöisesti on puhuttu siitä, miten vesiliikennettä koskeviin asenteisiin pystytään vaikuttamaan, Vesanen-Nikitin sanoo.

Hallitusneuvoksen mukaan kurssittautumispakkoa ei kuitenkaan toistaiseksi olla säätämässä. Traficomin Patrakka puolestaan sanoo, että Airiston turman jälkeen vapaaehtoisten vesiliikennekurssien järjestäjille on viestitty Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) laatimat suositukset.

Otkesin mukaan veneilijöille on syytä kouluttaa ja ohjeistaa yhteentörmäämisvaaran arviointia ja tähystystä. Patrakan mukaan viime vuosien suurin ponnistus veneilyturvallisuudessa on kuitenkin uudistunut vesiliikennelaki, joka määrää veneelle päällikön.

– Päällikkö vastaa muun muassa siitä, että vene on kunnoltaan ja rakenteeltaan kunnossa ja turvallinen. Hän vastaa myös siitä, että tarvittaessa kaikilla veneessä olevilla on pelastusliivit päällä.