Hylätyt tai hukatut kalanpyydykset vahingoittavat ja tappavat merieliöitä enemmän kuin mikään muu merten muovijäte, kertoo ympäristöjärjestö WWF.
Nämä haamupyydykset ovat järjestön mukaan jo ajaneet kalifornianpyöriäisen ja muita merinisäkkäitä sukupuuton partaalle. Myös kaikki merikilpikonnalajit ovat vaarassa joutua ajelehtimaan jääneiden verkkojen ja troolien uhreiksi.
Ongelma pahenee, mutta hallitukset tai yritykset eivät juuri ole kiinnittäneet siihen huomiota, WWF moittii Stop Ghost Gear -raportissaan. Järjestön mukaan maailman meriin joutuu joka vuosi puolesta miljoonasta tonnista miljoonaan tonniin pyydyksiä.
– Kun kalanpyydys hylätään, kadotetaan tai joutuu meressä muulla tavoin hukkateille, se jatkaa merieliöiden vahingoittamista ja tappamista kymmeniä, jopa satoja vuosia, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo tiedotteessa.
Haamupyydykset vahingoittavat myös meren elinympäristöjä, kuten koralliriuttoja ja mangrovemetsiä. Ilmiö on yhteydessä kalastusteollisuuden käytäntöihin, eikä sitä aina mielletä osaksi maailmanlaajuista merten muoviroskaongelmaa.
– Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, jota nykyinen lainsäädäntö ei pysty hajanaisuutensa ja tehottomuutensa takia poistamaan. Tämän vuoksi kehotamme hallituksia ja elinkeinoelämää tukemaan YK:n uuden, muovipäästöjä koskevan, sitovan ja kansainvälisen sopimuksen perustamista, Soirinsuo sanoo.
Kansainvälisellä sopimuksella saataisiin muiden muovituotteiden lisäksi myös kalanpyydyksille maailmanlaajuisesti kattava tuottajavastuu.
EU on havahtumassa ongelmaan. Ensi vuoden heinäkuussa voimaan astuvalla EU:n muovidirektiivillä velvoitetaan kalanpyydysten valmistajat kustantamaan tuottajavastuun nojalla käytettyjen pyydysten jätehuollon ja keruun kulut.
Suomessa pyritään lähivuosina myös parantamaan pyydysten keruuta satamissa.