Melkein joka taloudessa on kaapeissa hylättyä elektroniikkaa, vaikka se olisi arvokkainta kierrätystavaraa

Yli 80 prosenttia Suomen kotitalouksista omistaa kierrätyskelpoisia elektronisia laitteita, joita ei enää käytetä. Asia selviää Tilastokeskuksen kyselytutkimuksesta. Laitteiden omistamisesta voitaisiin luopua kokonaan, ehdottaa kierrätysjohtaja.

Suuria sähkölaitteita kierrätetään Suomessa tehokkaasti, mutta etenkin älylaitteet jäävät kaappeihin ja laatikoihin, vaikka ne olisivat jätteiden kierrättäjille tuottoisimpia laitteita sisältämiensä raaka-aineiden vuoksi.

Lähes kaikilla suomalaistalouksilla on käytössään älypuhelin. Älytelevisiokin löytyy useammasta kuin joka toisesta taloudesta. Älykelloja, aktiivisuusrannekkeita ja vastaavia on käytössään runsaalla kolmanneksella talouksista.

Yli 60 prosentilla vastanneista oli kotonaan 1–5 hylättyä sähkö- ja elektroniikkalaiteromuksi (SER) luettavaa laitetta, ja viidenneksellä tätäkin enemmän. Sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojien ja valmistajien yhdistys Serty ja sen toiminnanjohtaja Arto Puumalainen tunnistaa ongelman.

Hänen mukaansa suuret laitteet, kuten jääkaapit ja pesukoneet päätyvät kierrätykseen paljon pieniä paremmin. Selitys on helppo. Ne ovat tiellä.

– Jos sellainen menee rikki, niin ensinnäkin tarvitset uuden ja toiseksi ei yleensä ole tilaa, missä sitä pesukonetta säilyttää.

Kylmälaitteista palautuu Suomessa kierrätykseen lähes 80 prosenttia. Sen sijaan pienet laitteet saa helposti pois näkyviltä, jolloin niiden kierrättäminen unohtuu helposti kokonaan.

Arvokkainta kierrätystavaraa

SER-laitteet hyödynnetään kierrätyksessä erottelemalla ne raaka-aineiksi, joita voidaan käyttää edelleen teollisuudessa. Puumalainen kertoo, että pääsääntöisesti kierrätysprosessi keräyksineen ja kuljetuksineen tulee kalliimmaksi kuin raaka-aineiden myynnistä saa tuottoa.

Pelkkiä kustannuksia tulee yleensä kaikesta muusta paitsi liesistä, pesukoneista ja vastaavista isoista laitteista. Älylaitteiden sisältämät materiaalit ovat kaikkein arvokkaimpia, mutta asiassa on paha kompastuskivi.

– Niitä ei hirveän paljon palaudu meidän keräyspisteisiin. Niissä materiaalin arvo kyllä kattaisi kustannukset reilusti.

Etenkään kaikki puhelimet eivät kuitenkaan jää kaappeihin pölyä keräämään, vaan niille on olemassa jälkimarkkinat. Moni laitevalmistaja maksaa selvää rahaa vanhoista laitteista, joiden materiaalit ovat hyödynnettävissä.

Puumalainen kuitenkin kiittelee sitä, että etenkin pienten sähkölaitteiden kierrätys lisääntyy koko ajan. Vuoden 2020 alkupuolisko on ollut kierrätykselle kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen hyvä.

Puhelimet vuokralle?

Älylaitteiden kierrätyksen lisäämiseksi Puumalaisella ei ole tarjota nopeaa ja helppoa tapaa, mutta yksi pidemmän aikavälin idea on. Tarvitseeko laitetta omistaa lainkaan?

– Jos laitteita ei ostetakaan omiksi, vaan vuokrataan eli leasing-menettelyllä hankitaan se palvelu. Kun tarvitset puhtaita vaatteita, vuokraat pesukoneen, jota käytät sovitun ajan. Sen jälkeen voit jatkaa sopimusta tai pyytää hakemaan vanhan pois ja mahdollisesti toimittamaan uuden tilalle, Puumalainen visioi.

Tämän tyyppisestä on hänen mukaansa jo viitteitä. Operaattorit tarjoavat joskus uutta puhelinta, kun edellisen osamaksua on vain vähän jäljellä. Vanha otetaan vaihdossa, eikä viimeisiä eriä tarvitse maksaa. Operaattori kattaa menetyksen puhelimen kierrättämisestä saamallaan tuotolla.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja