Matti Vanhasen kolumni: Suomen on uudistuttava, jotta pääsemme muiden Pohjoismaiden vauhtiin – osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää

Onko Suomi vielä Pohjoismaa? Kysyin tätä tammikuussa, kun halusin ravistella päättäjiä hallituksen puoliväliriihen lähestyessä. Korona-ajasta oli nostettava katse pidemmälle, eli koko alkavalle vuosikymmenelle. Miten pääsemme naapurimaidemme työn tuottavuuden, väestökehityksen, työllisyysasteen ja talouden kasvun vauhtiin, kirjoittaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) MTV Uutisten kolumnissaan.

Muistutin, että meidän ei pidä Suomessa tyytyä ennusteiden mukaiseen kasvuun. Niiden mukaan taloutemme kasvaisi vuosikymmenen aikana keskimäärin vain noin prosentin vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan BKT:n arvioidaan kasvavan noin kahden prosentin vuosivauhtia. Heillä tuottavuuskehitys on korkeampaa, työvoiman saanti parempaa ja investointeja on tehty meitä enemmän.

Ilman vahvempaa kasvua meidän on hyvin vaikea saada julkisen velan kasvua pysähtymään, saati sitten taloutta tasapainottumaan. Kasvun vauhdittamiseksi tarvitsemme uudistumista. Pelkillä menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla ajautuisimme näivettymisen tielle.

Pääsimmekö uralle?

Saiko hallituksen puoliväliriihi Suomea pohjoismaiselle uralle? Kyllä ja ei. Nopeavaikutteista apua antaa EU-rahoitteinen Suomen kestävän kasvun ohjelma, jonka rahoituksen eduskunta päättää. Suomessa se on ennen kaikkea uudistumisen ohjelma. Rahoitamme EU:n tuella vihreän siirtymän ja digitaalisia investointeja, jotka auttavat yrityksiämme pääsemään kansainvälisen talouden kasvaville markkinoille.

Erilaisille uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen perustuville innovaatioille on kysyntää globaalisti ja siinä suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat vahvoja. Nämä investoinnit yhdessä kansainvälisen talouden buumin kanssa auttavat meitä kasvustarttiin tänä ja ensi vuonna. Mutta sitten kasvu hiipuu, ellemme saa muita investointeja yrityksissä liikkeelle.

Tutkimus- ja kehitysrahoitus vaatii rinnalleen muita kasvutoimia

EU-elpymisväline lisää tki-rahoitusta lähivuosille noin 200 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2024 jälkeen tarvitaan uusia toimia tai T&K-rahoitus supistuu. Moni onkin kannattanut ehdotustani tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen lisäämiseksi kohti 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Pitkäjänteinen rahoitusnäkymä, johon yritykset ja tutkimusyhteisöt voivat luottaa, on välttämätön, mutta ei suinkaan riittävä toimi tuottavuuden ja kasvun vahvistamiseksi.

Yksin tehtynä se ei todellakaan riittäisi. En uskaltaisi ottaa T&K-rahoituksen kasvu-uran vaatimaa valtion velkaa, ellei muu kasvun edellytyksiä luova kokonaisuus etene. TKI-panostukset eivät auta, jos yritysten yleinen toimintaympäristö ei ole vakaa ja investointeihin rohkaiseva ja ellei yrityksillä ole kassan puolesta investointikykyä. 

Yhteisöverotuksen uudistus vahvistaisi investointikykyä

Verotuksessa pääsimme puoliväliriihessä kohtuullisiin tuloksiin. Tämän hallituksen aikana ei yritysten verotusta kiristetä. Päinvastoin hallitus päätti jatkaa yritysten kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024-2025. Tuplapoistot ovat siis voimassa yhteensä kuuden vuoden ajan tämän hallituksen päätöksillä. Teollisuuden sähköistymisen tuella vauhditetaan päästöjä vähentäviä investointeja. 

Teetän ensi kevääksi selvityksen yhteisöverotuksen rakennemuutoksesta, joka parantaa investointien ja kotimaisen omistamisen kannustimia. Tämä tarkoittaisi yhteisöverokantojen eriyttämistä yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta. Eli yhtiöön jätetyn voiton verokanta olisi alempi kuin ulosmaksetun voiton. Tämä loisi omistajien halutessa tarvittavan miljardiluokassa olevan vaikutuksen yritysten taseissa ja parantaisi niiden kykyä saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin. Ilman riittävää omaa pääomaa investointeja ei voida toteuttaa.

Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan sujuvia ja nopeita lupamenettelyjä. Kansallisesti merkittäville suurinvestoinneille tarvitaan kiihdytyskaista, jossa viranomaiset kokoavat toimensa yhteen. Hallitus päätti puoliväliriihessä käynnistää toimia lupakäsittelyjen nopeuttamiseksi ja prosessin ennakoitavuuden lisäämiseksi hakijan näkökulmasta. Käsittelyajat pitäisi lyhentää pääsääntöisesti alle vuoteen. Hallituksen esitys annetaan keväällä 2022 ellei muilla toimilla päästä tavoitteeseen. 

Osaavan työvoiman saatavuutta parannettava

Investoinnit edellyttävät myös osaavan työvoiman saatavuutta. Tätä edistävät hallituksen työllisyystoimien jatkuvan oppimisen ja yksilöllisempien työllisyyspalveluiden uudistukset. Tätä tukevat hallituksen jo tekemät satsaukset koulutuksen vahvistamiseksi. Näiden lisäksi hallitus sitoutui kasvattamaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa niin, että vuoteen 2030 mennessä nettomaahanmuutto kasvaa 50 000:lla.

Lupamenettelyjä ja viranomaisten keskinäistä yhteistyötä sujuvoitetaan ja digitalisoidaan. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisätään. Luin juuri tuoreen Aamulehden uutisoiman tutkimuksen tuloksia, jossa peräti 67 prosenttia Tampereen seudun yrityksistä kertoi osaajapulan vaivaavan yrityksiä. Investointia ei tehdä, jos on epävarmuus työvoiman saannista.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisosaajien työlupien kahden viikon pikalinja avataan jo syksyllä. Kesäkuussa hallitus ottaa kantaa myös työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamisen alueelliseen kokeiluun. Tässä on edettävä ripeästi niin, että vielä ennen hallituskauden loppumista päästäisiin pysyviin tarveharkintaa lieventäviin päätöksiin. Osaajapulaan vastaamiseksi myös yleistä mielipidettä on kyettävä kehittämään työperäisen maahanmuuton hyväksymisen kasvattamiseksi.

Maahanmuuton demonisointi karhunpalvelus hyvinvoinnille

Me emme ole halpatyömaa eikä työvoiman muuttoa tänne pidä sellaisena selittää. Ellei työvoimaa saada, kärsivät aivan tavalliset ammatit vanhustenhoidosta alkaen eniten. Ne, jotka yllyttävät kansaa maahanmuuttoa demonisoiden, tekevät karhunpalveluksen hyvinvoinnillemme. Järkevän ja maltillisen enemmistön pitää ottaa keskustelun johto itselleen.

Työmarkkinoiden uudistumisen toimet jäivät vielä odottamaan. Paikallisen sopimisen osalta maailma taitaa ympärillä ehtiä muuttumaan ennen kuin työmarkkinajärjestöt pääsevät poteroistaan. Evoluution sijasta taitaa toteutua revoluutio. Onko se järkevää, siihen en jaksa enää ottaa kantaa.

Työttömyysturvan uudistamiseen hallitus palaa hyvin todennäköisesti syksyllä, sillä puoliväliriihessä päätettiin etsiä vielä 110 miljoonan euron verran työllisyystoimia. Palveluiden tarpeelliset uudistukset on nyt tehty, joten katse on suunnattava työnteon kannusteisiin ja työttömyysjaksojen lyhentämiseen.

Haluammeko olla Pohjoismaa?

Meidän pitää kansakuntana nyt kysyä itseltämme, haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö ikääntyvänä maana surkastuvaan elintasoon? Onneksemme voimme itse vaikuttaa asioihin. Mitä ripeämmin nyt uudistamme yhteiskuntaamme pitkäjänteiselle kasvu-uralle, sitä helpommin maksamme korona-aikana syntyneen velan.

Tarvitsemme siis kasvupolun, jossa samaan aikaan lisätään tutkimus- ja kehitystoimintaa, nopeutetaan luvitusta, huolehditaan yritysten mahdollisuudesta vahvistaa omaa pääomaa ja luodaan uskottava näkymä osaavan työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Ja julkista taloutta on hoidettava niin, että yrityksissä ei tarvitse pelätä verotuksen kautta tulevia ikäviä yllätyksiä.

Punamulta on kautta historian kantanut suurimman vastuun työn ja investointien edellytyksistä – siinä on missio myös tälle päivälle. Sillä rahoitetaan meille hallituspuolueille tärkeä palvelujen saatavuus koko maassa ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja