Onko Suomi vielä Pohjoismaa? Kysyin tätä tammikuussa, kun halusin ravistella päättäjiä hallituksen puoliväliriihen lähestyessä. Korona-ajasta oli nostettava katse pidemmälle, eli koko alkavalle vuosikymmenelle. Miten pääsemme naapurimaidemme työn tuottavuuden, väestökehityksen, työllisyysasteen ja talouden kasvun vauhtiin, kirjoittaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) MTV Uutisten kolumnissaan.
Muistutin, että meidän ei pidä Suomessa tyytyä ennusteiden mukaiseen kasvuun. Niiden mukaan taloutemme kasvaisi vuosikymmenen aikana keskimäärin vain noin prosentin vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan BKT:n arvioidaan kasvavan noin kahden prosentin vuosivauhtia. Heillä tuottavuuskehitys on korkeampaa, työvoiman saanti parempaa ja investointeja on tehty meitä enemmän.
Ilman vahvempaa kasvua meidän on hyvin vaikea saada julkisen velan kasvua pysähtymään, saati sitten taloutta tasapainottumaan. Kasvun vauhdittamiseksi tarvitsemme uudistumista. Pelkillä menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla ajautuisimme näivettymisen tielle.
Pääsimmekö uralle?
Saiko hallituksen puoliväliriihi Suomea pohjoismaiselle uralle? Kyllä ja ei. Nopeavaikutteista apua antaa EU-rahoitteinen Suomen kestävän kasvun ohjelma, jonka rahoituksen eduskunta päättää. Suomessa se on ennen kaikkea uudistumisen ohjelma. Rahoitamme EU:n tuella vihreän siirtymän ja digitaalisia investointeja, jotka auttavat yrityksiämme pääsemään kansainvälisen talouden kasvaville markkinoille.
Erilaisille uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen perustuville innovaatioille on kysyntää globaalisti ja siinä suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat vahvoja. Nämä investoinnit yhdessä kansainvälisen talouden buumin kanssa auttavat meitä kasvustarttiin tänä ja ensi vuonna. Mutta sitten kasvu hiipuu, ellemme saa muita investointeja yrityksissä liikkeelle.