Hävittäjät eivät ole paras ratkaisu hitaita lennokkeja vastaan ja drooniparvien hyökkäyksiin tarvitaan uusia torjuntakeinoja, sanovat asiantuntijat. Kouvolan lähelle päätyneet lennokit ovat voineet ajautua sivuun häirinnän, vikojen tai osumien seurauksena.
Droonien torjuntateknologiaa kehittävä Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvioi, että hitaasti liikkuvien ja isoina joukkoina lähetettävien drooniparvien torjuntaan tarvitaan perinteisten keinojen rinnalle uusia ratkaisuja.
Drooneista keskusteltiin Huomenta Suomessa, missä käytiin läpi myös sitä, miksi Kouvolan lähelle päätyneet droonit saattoivat harhautua sekä miten hylyistä voidaan selvittää niiden alkuperä.
Hyppönen toi lähetykseen mukanaan torjuntadroonin ja kuvaili, miten hyökkäyksissä usein käytettäviä kiinteäsiipisiä drooneja voidaan torjua. Hänen mukaansa drooneja voi ampua alas perinteisellä ilmatorjunnalla, ja niitä voidaan torjua myös ilmasta hävittäjillä.
– Mutta hävittäjät eivät ole ihan parhaita hitaasti liikkuvan, halvan ja periaatteessa massoittain käytettävän droonihyökkäyksen torjumiseen.
Torjuntadroonit lentävät nopeasti
Hyppösen mukaan torjuntadroonit on kehitetty reagoimaan nimenomaan sellaiseen uhkaan, jossa hyökkäysdrooneja käytetään suurina määrinä.
Hyppönen kuvailee, että halvat interceptor- eli torjuntadroonit lentävät nopeammin kuin kiinteäsiipiset droonit. Niitä voidaan valmistaa halvalla suuria määriä ja lähettää siivellisten droonien perään.
– Tämä on Suomessa suunniteltu ja Suomessa tehty torjuntadrooni. Kyseessä on meillä Sensofusionissa rakennettu järjestelmä, joka on parhaillaan testauksessa, Hyppönen kertoi esitellessään Huomenta Suomessa yhtiönsä kehittämää lennokkia.
Häirintä ja viat voivat viedä droonin väärään paikkaan
Samassa Huomenta Suomen keskustelussa vieraillut Puolustusvoimien entinen komentaja, kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.), toteaa, että Venäjä on pitkään häirinnyt satelliittinavigointiyhteyksiä Kaliningradin ja Pietarin alueelta, mikä on vaikuttanut laajalti Itämeren alueelle yleensä.
Lindbergin mukaansa häirinnällä voidaan suojata esimerkiksi öljyterminaaleja ja muita kohteita.
Lindberg toteaa, että droonien navigointi voi perustua itsenäiseen järjestelmään, satelliittinavigointiin tai molempiin. Hänen mukaansa satelliittinavigointia voidaan häiritä lähettämällä voimakkaampaa signaalia, joka peittää oikean signaalin.
Kehittyneemmässä häirinnässä voidaan lähettää myös harhauttavaa signaalia, joka ohjaa droonin väärään suuntaan.
Hyppönen korostaa, että Kouvolan lähelle päätyneet droonit eivät ole sellaisia, joita kukaan ohjaisi. Hänen mukaansa ne ovat enemmän ohjusten kaltaisia ja lentävät määrättyihin koordinaatteihin. Siksi ne tarvitsevat paikkatietoa eli GNSS:ää tai GPS:ää.
– Eli ihan helposti sen ei GPS-häirinnällä pitäisi pystyä päätymään tänne, sanoo Hyppönen.
Hyppönen kuitenkin muistuttaa, että moni asia voi mennä pieleen, kun drooneja käytetään suurina määrinä.
– Osa vikaantuu, osa saa osuman ilmatorjunnasta ja osassa järjestelmä vain kaatuu, eli tietokoneet pettävät ja sitten drooni päätyy jonnekin muualle, sanoo Hyppönen.
Suomeen tarkoituksella ohjaaminen epätodennäköistä
Hyppönen pitää teoreettisesti mahdollisena, että drooni voitaisiin tarkoituksella harhauttaa toisen valtion ilmatilaan. Käytännössä hän pitää sitä niin vaikeana, että se on epätodennäköistä.
– Minä en usko sellaiseen teoriaan, että Venäjä tarkoituksella olisi ohjannut Ukrainan droonit Suomeen, Hyppönen sanoo.
Lindbergin mukaan signaalin kaappaaminen ja järkevä vastasignaali olisivat vähintäänkin edistyksellistä. Hänen mukaansa normaalisti Venäjän tapa on lähettää kohinaa.
Alkuperä selviää hylystä
Hyppösen mukaan hylyistä voidaan selvittää käytännössä sataprosenttisella varmuudella, mistä droonit ovat peräisin.
– Sitten kun hylky on käsillä, ei tarvitse arvailla, onko se ukrainalainen vai venäläinen, sanoo Mikko Hyppönen.
Hyppönen sanoi myös, että ensimmäisen droonin tunnistus saatiin käytännössä varmaksi jo ilmasta käsin.
Havaintokyky riippuu koosta ja lentokorkeudesta
Kansanedustaja Lindbergin mukaan tunnistettu drooni näkyi tutkassa, koska sillä on lähes seitsemän metrin kärkiväli ja se on pienen lentokoneen kokoinen. Hän toteaa myös, että lentokorkeus vaikuttaa havaittavuuteen.
Lindbergin mukaan pienempiä drooneja, joita hän kutsuu "reppulennokeiksi", on vaikeampi havaita, mutta tämän kokoiset järjestelmät kyllä poimivat.
Droonikilpi-termi jakaa mielipiteet
Hyppönen kommentoi keskustelussa esiin noussutta termiä "droonikilpi", joka on noussut keskusteluun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin käyttämän "drone wall" -käsitteen seurauksena. Hän kertoi pitävänsä itse enemmän termistä "droonivartio" kuin droonikilpi tai droonimuuri.
Hyppönen korostaa, että tärkeintä on kyky tunnistaa uhka ja varoittaa siitä.
– Meidän pitää kyetä huomaamaan, että on ilmauhka.
Hyppönen toteaa, että Suomessa on ylläpidetty väestönsuojia ja että erilaisten uhkien tunnistamiskyvystä on pidetty huolta esimerkiksi kaukovalvontatutkilla ja viestinkoelaitoksen radioliikenteen seurannalla.
Lindberg lisää, että Rajavartiolaitos on osa kokonaisuutta ja että Suomella on toimiva varoitusjärjestelmä.
– Suomella on koko ketju on olemassa, mutta tietysti havaittavuutta ja teknologian kehitystä tulee ilman muuta seurata ja toivon mukaan olla siinä edellä, Lindberg sanoo.
Juttua muokattu kello 12.27 "droonikilpi" -termiä koskevan kohdan osalta. Juttuun lisätty myös termi "drooniparvi".