Chevalierkaarti – Mannerheimin rykmentti teoksen kirjoittanut Vera von Fersen kertoo Studio55.fi-ohjelmassa Mannerheimin olleen nuorena poikana hulivili. Hänet erotettiin koulustakin kahdesti. Mannerheim motivoitui, kun ymmärsi, ettei halunnut viettää aikuisikäänsä kirjoituspöydän takana istuen.
– Hän kirjoitti eräässä kirjeessään vanhimmalle Carl-veljelleen tietävänsä, ettei hän halua viettää elämäänsä kirjoituspöydän ääressä kynä kädessä tuolilla istuen, vaan hevosen selässä satulassa miekka kädessään, Von Fersen kertoo kirjeenvaihdosta.
Kun haave sotilasurasta oli virinnyt, Mannerheim päätti haluavansa Chevalierkaartiin. Chevalierkaarti oli keisarillisen Venäjän armeijan raskaan ratsuväen rykmentti, jonne Mannerheim halusi "hyvän hengen" ja hyvien etenemismahdollisuuksien vuoksi. Kaartiin oli todella tarkat pääsyvaatimukset. Tuli olla varakas aatelinen, joka oli päättänyt ratsuväkikoulun yhtenä parhaimmista.
Venäjä oli niin suuri ja valinnanvaraa halukkaista niin paljon, etteivät nämäkään ominaisuudet Von Fersenin mukaan automaattisesti riittäneet joukkoon pääsemiseen.
– Vaikka olisi täyttänyt kaikki vaatimukset, se ei tarkoittanut, että otettiin rykmenttiin. Sotilaspiirin komentaja kulki rivien välissä ja valitsi kandidaatteja kaartiin ihan ulkonäön perusteella. Chevalierkaartilaiset olivat pitkiä, usein vaaleahiuksisia ja sini- tai harmaasilmäisiä.
Mannerheim pääsi kaartiin ja Von Fersen toteaakin hänen olleen hyvin tyypillinen chevalierkaartilainen.
Kaartin harjoitukset alkoivat marraskuussa ja jatkuivat pitkälle kevääseen. Joulun jälkeen alkoi juhlakausi ja se tarkoitti harjoitusten lisäksi paljon edustamista hovissa. Kaartilaiset olivat tanssittajia kuin kadetit Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Chevalierkaarti opetti Mannerheimille paljon hovietiketistä.
– Vuonna 1919 hän oli itsenäisen Suomen ensimmäisellä valtiovierailulla Ruotsissa. Hovimarsalkka halusi kertoa hänelle, miten hovissa tulee käyttäytyä, Von Fersen paljastaa.
– Hän ystävällisesti keskeytti ja kertoi olleensa suuremmissakin hoveissa ja tuntevansa etiketin.
Chevalierkaarti ei ollut pelkkä edustusrykmentti, vaan se harjoitteli sotimista ja soti todella. Japanin ja Puolan sotien kuohuissa Mannerheim sai myös mielenkiintoisen lempinimen Venäjällä.
– Hänestä käytettiin laajalti lempinimeä Harmaa susi. Venäläisissä kansansaduissa harmaa susi on se, joka aina pelastaa hädästä ja auttaa.
Oliko Mannerheim todella päättämätön ja kestikö hän heikosti epäonnistumisia? Von Fersen kommentoi väitteitä lähetyksessä.
27:35
