Keskiviikkona julkaistussa Kiveen hakatut -kirjasarjan viidennessä osassa, Urheilun varjoja ja valoja, kerrotaan viisinkertaisen enduron maailmanmestarin Mika Aholan tarina. Kirjan ovat koostaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle.
Yksi kaikkien aikojen suomalaisista endurokuskeista kuoli vain 37-vuotiaana 15. tammikuuta 2012 Espanjan Barcelonassa sattuneen testionnettomuuden seurauksena. Sairaalassa vietetyn kuukauden jälkeen Ahola menehtyi lopulta ylipitkäksi menneen hypyn aiheuttamiin sisäelinvammoihin sekä yhdeksännen leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin.
Aholan Marika-vaimo kertoo sopineensa yhdessä Mikan vanhempien kanssa, että asian annetaan sittemmin olla.
- Jokainen kuski kaatuu varmaan miljoona kertaa elämässään, Marika muistuttaa kirjassa.
Kirjaan on lainattu myös Mikan Pirjo-äidin kirjoittama teksti pojan syntymästä. Kuolema oli ollut jo tuolloin lähellä.
- Näin pienen sinertävän vauvan, jota roikotettiin jaloista. Mitään ääntä ei kuulunut. Lastenlääkärit veivät pienokaisen kiireesti elvytykseen, Pirjo kirjoittaa keväällä 2014 julkistetussa Mediasport Oy:n kustantamassa kirjassa, Mika Ahola – Tie tähtiin.
Pienestä pojasta kasvoi kuitenkin moninkertainen enduron maailmanmestari.
”Kovempaa endurojätkää tuskin on”
Mika Aholan ura enduron maailmamestaruussarjassa alkoi vuonna 1993. Eräs merkittävä tekijä hämeenlinnalaisen uran alkutaipaleella oli manageri Tapio Salander, josta muodostui myöhemmin Mikan ja Marikan läheinen perheystävä.
- Nyt on sellainen kundi, jota lähdet vetämään eteenpäin, Salander kertoo Pena Tarkkalan ja Timo Pulkkisen yhteydenotosta.
- Hiukan epäilin ja sanoin, että moinen endurojuttu ei kyllä yhtään kiinnosta, on niin pirun vaikeaa tehdä.
Marikan mukaan Mika oli oman tiensä kulkija, joka ei välittänyt siitä mitä muut ajattelivat hänestä. Mikalla oli kuitenkin myös toinen puoli, joka oli täynnä elämäniloa ja joka kaipasi ihmisiä lähelleen.
