Maatalouden tuottajahinnat kohosivat tammi-maaliskuussa peräti 18 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Maatalouden kustannuskriisistä kertovat tuotantopanosten hinnat nousivat kuitenkin vielä hurjemmin, sillä tuotantopanokset olivat 24 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten.
Tuotantopanosten hinnat kohosivat rajummin kuin koskaan Suomen EU-jäsenyyden aikana. Tuottajahinnat puolestaan nousivat jyrkimmin sitten vuoden 2012, jolloin satovuosi oli heikko maailmanlaajuisesti.
– Maataloudessa on ollut hurjaa kustannusinflaatiota viime kesästä saakka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt vielä tilannetta, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila.
Panoshinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kauttaaltaan raaka-aine-, energia- ja kuljetuskustannusten kallistuessa.
Tuotantopanoksista lannoitteiden hinnat lähes kaksinkertaistuivat. Energian hinta nousi yli kolmanneksella ja eläinten rehujen hinnat lähes kolmanneksella. Investointikustannukset kohosivat kahdeksan prosenttia.
– Maataloudessa on ollut kriisitunnelma koko talven ajan. Muuten tästä ei selvitä kuin, että myyntihinnat vastaavasti nousevat. Toki siellä on nousua, mutta se on liian pientä verrattuna kustannusten nousuun, Marttila sanoo.
Hän toivoo, että tulevasta satokaudesta tulee hyvä. Se auttaisi viljatiloja, mutta eläintaloudessa ei ole näköpiirissä, että kustannuspaine helpottaisi. Esimerkiksi naudanlihassa tuottajahintojen nousu ei hänen mukaansa kata kuin pienen osan kustannusten noususta.
– Jos kaikki menee hyvin, viljatiloilla on mahdollisuus päästä kestävämmälle tasolle, mutta vastaavasti kotieläintiloilla tilanne tulee olemaan tosi pitkään äärimmäisen haastava, Marttila arvioi.
Lannoitteiden käyttö vähenee merkittävästi
Lannoitteista erityisesti typpilannoitteiden hinnat nousivat voimakkaasti, sillä niiden hinnat olivat peräti 114 prosenttia suurempia kuin vuosi sitten. Lannoitteiden hinnan nousuun vaikutti lähinnä maakaasun ja lannoiteraaka-aineiden raju kallistuminen.
– Ei tarvitse olla mahdottoman iso tila, että lannoitteet ovat kymppitonnien kustannuserä, Marttila sanoo.
Korkeat hinnat johtavat säästämiseen lannoitteiden ostoissa. Marttilan mukaan ei ole tarkkaa tietoa, miten paljon lannoitteiden käyttö vähenee tiloilla tänä kesänä, mutta se kuitenkin vähenee merkittävästi.
Määrissä voidaan säästää valikoimalla parhaita lohkoja, joille annetaan normaalilannoitus, ja huonommin tuottavat pellot jätetään vähemmälle.
– Tämä tulee heijastumaan kokonaissatoon. En usko, että mitään ennätyssatoa saadaan näillä lannoitteiden hinnoilla, Marttila ennustaa.
Ukrainan tilanne nostanut viljojen hintoja entisestään
Tuotantopanoksista rehuviljojen hinnat nousivat tammi-maaliskuussa 86 prosenttia ja rehuseokset noin 25 prosenttia vuoden takaisesta. Heikko kotimainen viljasato ja viljan maailmanmarkkinatilanne nostivat viljojen hintaa.
Lämmityspolttoaineet maksoivat 65 prosenttia, moottoripolttoaineet 48 prosenttia ja sähkö 11 prosenttia vuoden takaista enemmän.
Tuottajahinnoista eniten kohosivat viljojen hinnat, jotka olivat 74 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten tammi-maaliskuussa. Erityisesti kauran ja ohran hinnat nousivat voimakkaasti.
– Ongelma on, ettei tiloilla ole paljon myytävää heikon satovuoden jälkeen, Marttila huomauttaa.
Tilastokeskuksen mukaan viljojen hinnat lähtivät nousuun jo viime syksynä heikon sadon sekä energia- ja lannoitekustannusten nousun seurauksena. Ukrainan tilanne on nostanut hintoja entisestään.
Lihan tuottajahinnat kohosivat tammi-maaliskuussa lähes kymmenellä prosentilla ja maidon 15 prosentilla vuoden takaisesta. Maidon tuottajahinnat olivat pysyneet pitkään vakaina ennen kuin kustannukset lähtivät nousuun viime vuoden lopulla.
Katso myös: Onko Suomen oma ruokahuolto riittävällä tasolla? Uutisaamun vieraina Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ja MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg
10:07
