Suomi kuuluu Euroopan kalleimpiin polttoainemaihin pitkälti verotuksen vuoksi.
Suomalaiset maksavat bensiinistä ja dieselistä Euroopan korkeimpiin kuuluvia hintoja. Polttoaineiden korkeaan hintatasoon vaikuttaa ennen kaikkea verotus.
Bensiinin pumppuhinnasta noin puolet päätyy valtiolle veroina. Dieselissä verojen osuus on noin 40 prosenttia. Dieselautoilijat maksavat polttoaineverojen lisäksi vuosittaista käyttövoimaveroa eli kansankielellä dieselveroa.
Toisin sanoen, jos bensiinilitra maksaa kaksi euroa, valtio ottaa euron siitä verona.
Polttoaineen hinnan veroton osuus taas muodostuu useista eri tekijöistä. Hintaan vaikuttavat muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, polttoaineen jalostus, biokomponentit, raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset ja varastointi sekä jakeluketjun kustannukset ja katteet.
– Karkeasti arvioiden loppuosa jakautuu siten, että raakaöljyn osuus on noin 20 prosenttia, öljyjalostuksen 10 prosenttia ja biokomponenttien 8 prosenttia. Loput, noin 12 prosenttia, muodostuvat logistiikkakustannuksista ja muista jakeluketjun kustannuksista, kertoo Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
Lopulla osuudella katetaan Kalenojan mukaan jakelun, vakuutusten ja muiden toimintakulujen kustannuksia.
Lue myös: Purra MTV:lle: Polttoaineen ALV-aleen ei ole varaa
Ruotsissa polttoaine on tällä hetkellä Suomea halvempaa ennen kaikkea siksi, että maassa on viime vuosina alennettu polttoaineveroja useaan otteeseen.
– Karkeasti, kun Ruotsin keskimääräisestä pumppuhinnasta vähennetään arvonlisävero ja valmistevero, jäljelle jäävä osuus on suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomessa, Kalenoja sanoo.
Pienet katteet
Polttoainekauppa saatetaan nähdä tuottoisana liiketoimintana, mutta Kalenojan mukaan polttoaineiden myynnin katteet ovat varsin pieniä.
Kalenojan mukaan polttoaineiden katteiden osuudeksi on huoltamotoimialalla arvioitu noin 1–3 prosenttia.
– Ei ole mitenkään erityisen korkeakatteista toimintaa. Päinvastoin.
Lue myös: Kommentti: Kova huuto 15 sentin vuoksi – pumppuhintakiima on erikoinen ilmiö
Kysyimme myös Nesteeltä ja St1:ltä, mistä polttoaineiden pumppuhinnat muodostuvat verojen lisäksi. Molemmat vastasivat sähköpostitse.
Nesteen mukaan pumppuhintoihin vaikuttavat erityisesti dieselin ja bensiinin maailmanmarkkinahinnat, valuuttakurssit, paikallinen kilpailu.
St1 sanoi polttoaineen hinnan muodostuvan verojen lisäksi raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnoista, jakelu- ja logistiikkakustannuksista sekä paikallisesta kilpailutilanteesta.
Ei näe "harmaata aluetta"
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi perjantaina Asian ytimessä -ohjelmassa, että polttoaineen hinnassa on osa, joka ei hänen mukaansa selity maailmanmarkkinahinnoilla, verotuksella tai muilla tekijöillä.
Purran mukaan maailmanmarkkinahintojen lasku ei siirry pumppuhintoihin yhtä nopeasti kuin hinnannousut.
Kalenoja ei kuitenkaan näe polttoaineen hinnanmuodostuksessa niin sanottua harmaata aluetta, johon rahaa katoaisi.
Hänen mukaansa hinnankorotukset näkyvät pumppuhinnoissa tyypillisesti laskuja nopeammin ennen kaikkea varastojen ja maailmanmarkkinoiden toimintalogiikan vuoksi.
– Hinnanlaskua ei voida siirtää hintoihin yhtä nopeasti. Jos esimerkiksi bensiinierästä on jouduttu maksamaan korkeampi hinta, sitä ei kannata eikä voi myydä tappiolla, Kalenoja sanoo.
Kilpailu vaihtelee alueittain
Polttoaineiden korkea hinta on nostanut esiin kysymyksiä myös siitä, onko Suomen polttoainemarkkina riittävän kilpailtu.
Suomen tukkumarkkinoilla toimii käytännössä kaksi suurta toimijaa, Neste ja NEOT. Ne toimittavat polttoainetta eri jakeluyhtiöille, kuten ABC:lle ja St1:lle.
Kalenojan mukaan tukkuportaan kapeus herättää eniten huolta, koska jakelijat ostavat käytännössä polttoaineensa kotimaisilta tukkureilta.
– Vaikka Suomessa olisi enemmän jakeluyhtiöitä, se ei välttämättä auttaisi tilannetta, koska tukkukauppa määrittelee pitkälti Suomen hintatasoa.
Kalenojan mukaan kilpailutilanne vaihtelee alueittain. Suurilla kaupunkiseuduilla asemat seuraavat aktiivisesti kilpailijoidensa hinnoittelua, mikä ylläpitää hintakilpailua.
Syrjäisemmillä alueilla tilanne voi olla toinen.
– Tilanne on ehkä hankalin alueilla, joilla on vain yksi jakeluasema ja seuraava sijaitsee kymmenien kilometrien päässä. Tällöin paikallinen kilpailu puuttuu käytännössä kokonaan, ja sillä on vaikutusta hintatasoon, Kalenoja sanoo.
Purra sanoi MTV:n Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa myös, että polttoaineiden hintoihin vaikuttavat Suomessa osaltaan vähäinen kilpailu ja polttoainejakelijoiden toimintatavat. Näin vastasi alan asiantuntija.
