Jos totaalikieltäytyjät ovat saaneet jo kahdesti vapauttavan päätöksen tuomioistuimesta, pitääkö heidät määrätä taas uudelleen palvelukseen ja mahdollisesti aloittaa kolmas oikeusprosessi käytännössä samasta asiasta?
Tätä kysymystä joudutaan lähiaikoina pohtimaan, kun ensimmäinen niin sanottu toisen kierroksen totaalikieltäytyjäjuttu tuli hiljattain päätökseen oikeudessa.
Helsingin hovioikeus oli tammikuussa kumonnut kolmen totaalikieltäytyjän vankeustuomiot siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kesäkuun lopulla korkein oikeus päätti, ettei se myönnä syyttäjälle valituslupia, joten hovioikeuden tuomiot jäivät lainvoimaisiksi.
Siviilipalveluslaki kuitenkin velvoittaa määräämään totaalikieltäytyjät uudelleen palvelukseen, jos heitä ei tuomita vankeusrangaistukseen. Siten on periaatteessa mahdollista, että osa totaalikieltäytyjistä joutuisi erikoiseen oravanpyörään, jossa heistä aloitettaisiin jälleen uusi oikeusprosessi.
Totaalikieltäytyminen tarkoittaa, että asevelvollinen kieltäytyy sekä varusmies- että siviilipalvelusta.
Lue myös: Korkein oikeus ei tutki totaalikieltäytyjän tapausta – pasifisti voi kieltäytyä siviilipalveluksesta ilman rangaistusta
Hovioikeus kumosi vankeustuomiot
Ensimmäisellä kierroksella nämä kolme totaalikieltäytyjää saivat käräjäoikeudessa vapauttavat tuomiot sen perusteella, että siviilipalveluksesta kieltäytymisen aikaan voimassa ollut Jehovan todistajien erivapaus kieltäytyä asepalveluksesta katsottiin syrjiväksi.
Rangaistuksesta vapautetut totaalikieltäytyjät joutuivat uusimaan kieltäytymisilmoituksensa sen jälkeen, kun Jehovan todistajien vapautuslaki kumottiin vuonna 2019. Tämän perusteella Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi heidät vankeuteen tammikuussa 2020. Käräjäoikeus katsoi, että koska laki ei enää suosi Jehovan todistajia, totaalikieltäytyjien tuomitseminen vankeuteen ei ole syrjivää.
Totaalikieltäytyjät valittivat tuomioista hovioikeuteen ja vetosivat ne bis in idem -kieltoon. Sen mukaan ketään ei saa rangaista rikoksesta, josta hänet on jo vapautettu tai tuomittu. Hovioikeus katsoi, että kolmikon syytteet kuuluivat kyseisen kiellon piiriin, ja kumosi käräjäoikeuden antamat vankeustuomiot.
Lue myös: Uutissuomalainen: Totaalikieltäytyjien määrä on kasvanut voimakkaasti – taustalla lainsäädännön erikoistila
Mahdolliset jatkotoimet vielä auki
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan vielä ei ole arvioitu, edellyttääkö tilanne uusien palvelusmääräysten antamista totaalikieltäytyjille, joiden toinen oikeuskierros on tullut päätökseen.
Reijosen mukaan loogisin lopputulos voisi olla, että toisen kierroksen läpikäyneitä totaalikieltäytyjiä ei enää määrättäisi palvelukseen.
– Siviilipalveluskeskuksen osalta varmasti käydään tämä huolellisesti läpi. Onko aihetta tehdä uusia palvelukseenastumismääräyksiä, ja jos henkilö siitä kieltäytyy, onko aihetta tehdä rikosilmoituksia, kun kuitenkin seuraus tiedetään näiden toisen kerran kieltäytyjien osalta, Reijonen sanoi.
Aluesyyttäjä Annukka Juntusen mukaan hovioikeuden ratkaisuissa on annettu syyttäjälle "aika iso oikeusohje". Hän ei kuitenkaan ota ennalta kantaa siihen, nostettaisiinko asiasta jälleen uusia syytteitä.
– Se on sitten sen ajan kysymys, jos niitä asioita syyttäjän pöydälle päätyy, Juntunen sanoi.
Lue myös: Matias kirjoitti kevään yo-kokeissa 10 laudaturia – aikoo viettää nyt välivuoden ja suorittaa vankeusrangaistuksen
Useita kymmeniä toisella kierroksella
Reijosen mukaan on useita kymmeniä totaalikieltäytyjiä, jotka ovat niin sanotusti toisella kierroksella. Joukossa on hyvin eri vaiheissa olevia. Kaikille ei välttämättä ole edes annettu vielä uutta palvelusmääräystä.
Aseistakieltäytyjäliitto kertoi tammikuussa, että ainakin 19 toisen kierroksen kieltäytyjää oli tuomittu käräjillä vankeuteen ja valtaosa oli valittanut tuomiostaan.
Reijosen mukaan noin 5–6 toisen kierroksen totaalikieltäytyjää on saanut tänä vuonna vapauttavan tuomion suoraan käräjillä. Käräjäoikeuden tuomiolinja toisen kierroksen jutuissa muuttui heti, kun hovioikeus tammikuussa kumosi kolmen kieltäytyjän vankeustuomiot.
Lue myös: Käräjäoikeus on antanut vapauttavan tuomion ainakin kahdeksalle totaalikieltäytyjälle viikon sisällä – perusteena vanha lakipykälä
Kieltäytyjien määrä palasi keskimääräiselle tasolle
Niiden totaalikieltäytyjien osalta tilanne on selkeä, jotka ovat kieltäytyneet palveluksesta ensi kertaa vasta sen jälkeen, kun Jehovan todistajien vapautuslaki kumottiin keväällä 2019. Näille totaalikieltäytyjille seuraamuksena on vankeustuomio, joka useimmiten suoritetaan valvontarangaistuksena.
– Tänä vuonna on juhannukseen mennessä 20 kieltäytynyt. Heistä on tehty normaalilla prosessilla rikosilmoitus, Reijonen kertoi.
Totaalikieltäytyjien määrä on hänen mukaansa palannut viime ja tämän vuoden aikana keskimääräiselle tasolle, noin 30–40 kieltäytyjään vuodessa. Vuosina 2018–2019 määrät olivat suunnilleen kaksinkertaisia.
Jehovan todistajista valtaosa suorittaa Reijosen mukaan nykyisin siviilipalveluksen.