Sote- ja maakuntauudistuksen keskeiseksi toimijaksi perustettu Maakuntien Tilakeskus Oy roikkuu löysässä hirressä. Uudistuksen kaatuminen vei yhtiöltä mission ja liiketoiminnan perustan.
– Joka päivä olen odottanut ministeriöltä kuumeisesti ohjeistusta, miten tästä jatketaan, tiivistää va. toimitusjohtaja Jukka Latvala.
Maakuntien Tilakeskuksesta piti tulla iso toimija. Yhtiön tarkoitus oli tarjota vuodesta 2021 alkaen maakunnille sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalipalvelutilat ja pelastusasemat. Yhteensä visiona oli 10,5 miljoonaa neliötä tilaa, 18 000 vuokrasopimusta ja monen miljardin euron arvoinen kiinteistömassa.
Latvala myöntää, että hallituksen kärkihankkeen pysähtyminen vaikuttaa väistämättä parikymmentä henkilöä työllistävän yhtiön toimintaan.
– Emme ole myöskään omaksi harmiksemme saaneet tietoa tulevasta. Pitää vain pitää lippua korkealla.
Alasajo tai lisärahoitus
Hallitusneuvos Minna-Maria Jokinen valtiovarainministeriöstä on vielä varovainen.
– Yhtiön tulevaisuus on pohdinnassa. Sitä valmistellaan, mutta mitään varmaa ei toistaiseksi voi sanoa, Jokinen pyörittelee MTV Uutisten haastattelussa.
Jokinen myöntää, että hallittu alasajo on täysin mahdollinen vaihtoehto.
– Kesäkuun loppua on pidetty valmistelun takarajana. Se koskee myös Maakuntien Tilakeskusta, Jokinen arvioi.
Poliittista ohjausta ei ole aivan pian tulossa. Siihen ei Juha Sipilän toimitusministeristön valtuudet enää riitä. Ennen vaaleja poliittista ohjausta ei tule eikä heti vaalien jälkeenkään.
Aika käy vähiin jos uusi sotemalli viipyy ja viipyy. Tuskin se kuitenkaan syntyy niin nopeasti, että valmisteluorganisaatiot ja Maakuntien Tilakeskus niiden mukana voisivat jatkaa ilman taukoa. Ongelmaksi tulee myös rahoitus.
Henkilöstöllä tukalaa
Toimitusjohtaja Latvala toivoo, että virkamiesohjeistus antaisi eväitä toiminnan ylläpitämiseksi.
– Täällä on epätietoiset ajat meillä. Toisaalta henkilöstö on tullut tänne töihin epävarmuuden keskelle.
Toimintansa aikana Maakuntien Tilakeskus Oy on rakentanut yhtiötä ja kerännyt ympäri maata tietoa toiminnan pohjaksi. Yhtiön sotekiinteistöistä keräämät tilatiedot ovat tärkeitä jatkossa olipa toimintamalli mikä tahansa.
Maakunnissa Tilakeskuksen perustamista on myös kritisoitu. Yhtenä syynä on ollut pelko esimerkiksi vuokrien noususta.
– Se olisi ollut välivuokraaja joka olisi sitten ottanut oman siivunsa myös kustannuksista, huomauttaa Pohjois-Karjalan muutosjohtaja Pekka Kuosmanen.
Toisaalta tunnustetaan, että yhtiö on kerännyt arvokkaita tietoja, joita voidaan hyödyntää myöhemmin. Tarjolla oli myös kurinpitäjän rooli.
– Ymmärrän että maakuntien tilakeskusta oli varmasti ajateltu myös kontrolloivaksi tahoksi erikoisairaanhoidon isojen investointien osalta, Kuosmanen sanoo.