Lapsuudesta tuttu kehtolaulu "Tuu, tuu, tupakkarulla" on sanoiltaan ja säveleltään monelle tuttu. Laulussa kerrotaan Turuntiestä ja Hämäläisten Härkätiestä. Kuitenkin harva suomalainen tietää Hämeen Härkätien olevan kaukaisin osa Euroopan läpi kulkevaa pyhiinvaellusreittiä, Santiago de Compostelaa.
– Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian merkittävin tie, kertoo Rengon seurakunnan kirkkoherra Soili Juntumaa.
Renko on osa kuuluisaa pyhiinvaellusreittiä, ja sen kirkkoa on pidetty koko pitkän matkan koillisena alkupisteenä. Rengosta Someron, Kosken, Marttilan, Tarvasjoen ja Liedon kautta Turkuun kulkeva Hämeen Härkätie oli käytössä jo viikinkiaikoina, yli tuhat vuotta sitten.
– Härkätietä käyttivät niin kauppiaat, pyhiinvaeltajat kuin kuninkaatkin.
Miksi historiallista nähtävyyttä ei tunneta?
Rengon kirkko ja sen historia ovat monelle nykysuomalaiselle hämärän peitossa. Hämeen Härkätien historia ei ole sekään kaikille suomalaisille tuttu. Juntumaa myöntääkin, että pyhiinvaellusreitistä on yritetty tehdä kiinnostavampi turisteille, siinä kuitenkaan vielä täysin onnistumatta.
– Pyhiinvaellusbuumi alkoi vasta 80-luvulla, koki niin sanotun uudelleensyntymisen. Siitä saakka olemme yrittäneet tehdä reitistä turisteille mielenkiintoa herättävän paikan vierailla.
– Haluaisimme turisteja paitsi ulkomailta, myös kävijöitä täältä Suomesta, Juntumaa jatkaa.
Jo Rengon kaunis, 1400-luvun loppupuolella rakennettu kirkko on itsessään nähtävyys.
Synnit anteeksi vaeltamalla
Santiago de Compostela sijaitsee Espanjan luoteisosassa ja on Galician itsehallintoalueen pääkaupunki. Vanha kaupunki sekä apostoli Jaakob vanhemman haudalle kulkeva pyhiinvaellusreitti kuuluvat Unescon maailmanperintö luetteloon. Hauta on ollut jo tuhat vuotta Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita.
– Kuuluisin Santiagoon johtava tie on nimeltään Camino Francés, ranskalainen tie, joka jo keski-ajalla oli reiteistä suosituin.
Tämä 744 kilometriä pitkä reitti alkaa Ranskasta, Roncesvalles'n kylästä ja kulkee Pyreneiden vuoriston pohjoispuolelta Pohjois-Espanjan läpi. Ranskalainen tie tunnetaan myös yhtenä niistä kolmesta reitistä, joita kulkemalla voi saada syntinsä anteeksi.
– Roomaan kulkeva Via Francigena sekä pyhiinvaellus Jerusalemiin ovat kaksi muuta synnit poistavaa pyhiinvaellusreittiä.
Pyhiinvaeltajien neljä keskusta
Keski-Euroopassa on neljä kaupunkia, joilla on pyhiinvaeltajille suuri merkitys; ne ovat matkan tärkeimpiä keskuksia. Pariisista, Vezelaysta, Le Puysta ja Arles'ta lähtevät reitit liittyvät kaikki Ranskalaiseen tiehen, jonka jälkeen sanonnan mukaan on "vain yksi tie Santiagoon".
– Pariisin, Vezelayn ja Le Puyn reitit kohtaavat Ostabat-nimisessä kylässä Pyreneiden pohjoispuolella.
– Arles'ta lähtevä Via Arletensis yhtyy Ranskalaiseen tiehen vasta myöhemmin, Navarron maakunnassa.
Suosittuja aloituspaikkoja Keski-Euroopassa ovat myös Espanjan Roncesvalles sekä Ranskan St. Jean Pied de Port. Suosiotaan on kasvattanut myös Ranskassa sijaitseva Le Puy-en-Velay. Juntumaan mukaan ihmiset aloittavat pyhiinvaelluksensa Keski-Euroopasta, noin puolesta välistä, miellyttävämmän ilmaston takia; vain harva kulkee koko reitin.
– Tiedän yhden suomalaisen henkilön, joka on vaeltanut koko reitin aloittaen Rengosta, Juntumaa kertoo.
– Hänen matkansa kesti toukokuusta joulukuuhun, noin kuusi kuukautta.
Studio55.fi/Fiia Jokinen