Lyömistä, potkimista, aseita – pelastushenkilökunta kohtaa työssään aiempaa enemmän väkivaltaisia tilanteita: "Puukkojen ja muiden lyömäaseiden määrä on lisääntynyt"

Pelastuslaitosten henkilökunta teki viime vuonna yhä enemmän ilmoituksia työtilanteissa kokemistaan väkivaltaisista ja uhkaavista tilanteista.

Ilmoitukset ovat lisääntyneet kahden viime vuoden ajan neljänneksellä vuosittain. Eniten väkivaltaa ja sen uhkaa kokevat ensihoidon työntekijät.

Tapausten todellista määrää vaikea arvioida

Pelastuslaitosten yhteinen raportointi aloitettiin vuonna 2014, jolloin ilmoituksia tehtiin 154 kappaletta. Vuonna 2017 ilmoituksia kertyi 257 ja viime vuonna ilmoituksia kirjattiin 324.

Tämä on vain "jäävuoren huippu", pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta todetaan. Tapausten todellista määrää on erittäin vaikea arvioida, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon palvelualueen puheenjohtaja Jyrki Landstedt sanoo.

– Myös keskusteiluissa kentällä toimivien pelastajien kanssa on käynyt ilmi, että aiempaa enemmän on väkivaltaisia ja uhkaavia asiakkaita, Landstedt kertoo.

– On erittäin ikävää, että pelastavaan henkilökuntaan kohdistetaan väkivaltaa. Meillä on nollatoleranssi tällaiselle toiminnalle, Landstedt sanoo.

Yhä enemmän aseita

Valtaosassa tapauksista (47 prosenttia) on kyse henkisestä väkivallasta. Lievää fyysistä väkivaltaa koki kolmannes ilmoituksen tehneistä. Vakavaa eli kipuun johtanutta fyysistä väkivaltaa koki viisi prosenttia ilmoittaneista. Vakavia vammoja tuli kahdessa tapauksessa.

Landstedt nostaa erityiseksi huoleksi sen, että aseiden määrä osana uhkaavia tilanteita on lisääntynyt.

– Esimerkiksi puukkojen tai muiden lyömäaseiden määrä on lisääntynyt. Se vahvistaa uhkaa entisestään.

Potilaat päihtyneitä

Valtaosa viime vuonna ilmenneistä uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita aiheuttaneista asiakkaista oli päihtyneitä.

Landstedtin mukaan myös itsekkyys saattaa olla syynä tapauksiin.

– Onko kyse siitä, että pidetään omista oikeuksista kiinni ja kun ei saada haluttua palvelua, niin sitten hyökätään apua antavaa kohtaan, Landstedt pohtii.

Uhkaavat tilanteet tapahtuvat usein yksityisasunnoissa, ulkona tai ambulanssikuljetuksen aikana.

Tapahtumia kirjattiin useammin suurista kasvukeskuksista kuin harvaan asutulta maaseudulta.

"Ilmiö on todellinen"

Pelastuslaitokset ovat kannustaneet henkilökuntaa tekemään ilmoituksia yhä herkemmin, mikä saattaa näkyä kasvuna tilastossa.

Suunta on kuitenkin sama myös työhyvinvointikyselyissä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 200 kyselyyn vastanneesta lähes puolet oli kokenut henkistä väkivaltaa eli suusanallista uhkailua.

Fyysistä väkivalta, kuten lyömistä ja potkimista, oli kokenut 15 prosenttia. Työhyvinvointikyselyjä on tehty vuodesta 2008.

– Olemme kannustaneet henkilöstöä tekemään ilmoituksia herkemmin, mikä lisää lukuja. Mutta jos suunta on sama myös työilmapiirikyselyissä, niin silloin ilmiö on todellinen, Landstedt sanoo väkivaltaisten tilanteiden kasvuun viitaten.

Henkilöstöä koulutetaan

Pelastuslaitokset kouluttavat henkilöstöään kohtaamaan väkivaltaisia asiakkaita. Koulutusta tehdään muun muassa yhteistyössä poliisin kanssa.

– Ensimmäinen asia on yrittää rauhoittaa potilas tai uhkaava henkilö puhumalla. Toinen asia on oma asemoituminen, eli uhkaavista tilanteista pitäisi aina olla mahdollisuus poistua turvallisesti, Landstedt kertoo harjoiteltavista asioista.

Myös suojavälineistöä on parannettu vastaamaan lisääntyneeseen väkivallan uhkaan.

Tilanteita helpottaa hieman se, että pelastuslaitos saa hätäkeskukselta tiedon ennakolta vaarallisista kohteista. Silloin tilanteisiin voidaan varautua pyytämällä myös poliisi mukaan.

Suurin osa uhka- ja väkivaltatilanteista tulee pelastushenkilökunnalle kuitenkin täytenä yllätyksenä.