Asiantuntija kertoo, että ainakin hopea ja platina tulevat ihmisten nykyisillä kulutustottumuksilla loppumaan maapallolta vuoteen 2030 mennessä. Onneksi kaikki voivat osaltaan hidastaa tätä huonoa kehityskaarta pienin teoin.
Tutkimustulokset kertovat ilosanomaa: Suomalaisista 94 prosenttia suhtautuu myönteisesti käytetyn tavaran ostamiseen. Valitettavaa kyllä tämä positiivinen luku ei näy itse teoissa: Tarpeeton tavara toimitetaan joko kaatopaikalle tai säilötään varastoon pölyä keräämään.
Kierrätysverkko Oy:n toimitusjohtaja Harri Välimäki nostaakin esille uudenlaisen ideologian tavaroiden jatkokäytölle:
− Kierrätyksessä esimerkiksi puisen kuormalavan lopputuotteena ovat purut ja naulat. Tällaisellekin toiminnalle on vaihtoehto, uudelleenkäyttö. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan sitä, että vanhaa tavaraa voidaan muokata uutta käyttötarkoitusta varten. Esimerkin kuormalavasta voisi valmistaa pienellä vaivalla vaikkapa pöydän.
Välimäki näkee ongelmana ihmisten ajanpuutteen. Hänen mukaansa nykyiset tavaroiden myyntipalvelut, kuten kirpputorit, vievät liikaa ihmisten aikaa. Miehen mukaan tavaroiden uudelleenkäytöllä ja muokatun tavaran myynnillä voisi kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia Suomen kansantalouteen.
Esimerkin antajia tarvitaan
Myös kestävän kehityksen tutkija Arto Salonen nostaa esiin ihmisten kulutustottumukset, jotka hyvin useilla perustuvat jatkuvasti uuden tavaran hankkimiseen ja vanhan poisheittoon. Mies kehottaakin kaikkia ajattelemaan myös tulevia sukupolvia.
− Viimeiset 200 vuotta kestänyt teollinen aikakausi on perustunut uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön. Tällä menolla esimerkiksi hopea ja platina tulevat loppumaan maapallolta vuoteen 2030 mennessä, Salonen summaa.