Luku- ja kirjoitustaito lienevät useimmille meistä itsestäänselvyyksiä. Mika Siirilä ei hallitse kumpaakaan. Arki on lukutaidottomalle haasteellista, mutta siitä huolimatta Siirilä vaikuttaa mukana jopa politiikassa.
Mika Siirilä huomasi erilaisuutensa jo kouluaikana. Siinä missä muut lapset omaksuivat kirjoittamisen ja lukemisen perusteet, Siirilälle kirjaimet eivät sanoneet mitään. Nuori poika passitettiin tukiopetukseen, mutta kirjoitettu teksti pysyi mysteerinä.
− Kahlasin peruskoulun läpi pitkälti kuuntelemalla, mitä opettaja luokan edessä sanoi. En kokenut luku- ja kirjoitustaidottomuutta tuolloin mitenkään isoksi ongelmaksi, Siirilä toteaa tyynesti.
Asian hyväksymistä auttoi se, ettei Siirilä voinut ongelmalleen mitään. Lukemattomuuden taustalla on synnynnäinen vika, jossa yksi silmän kalvoista on rikki. Kyseisen kalvon tehtävä on kääntää kirjaimet tekstiksi.
− Vaivaani ei voi korjata. Suomalaisista kuulemma noin kolmisen prosenttia kärsii vastaavasta. Tiedän monia hitaita lukijoita, mutta yhtään kaltaistani en tunne, Siirilä sanoo.
Lukutaidoton poliitikko
Miten nykyajan yhteiskunnassa pärjää ilman itsestään selviä kansalaistaitoja? Siirilä tietää, että kyllä pärjää, kun painelee sisulla eteenpäin.
Hän luovi läpi haasteista huolimatta sekä perus-, ammatti- että autokoulun. Hän kävi myös armeijan Oulun Hiukkavaarassa ja sai korpraalin arvon. Sitten toimelias mies kiinnostui politiikasta. Hän ehti istua neljä vuotta kotipaikkansa Kälviän valtuustossa, kunnes kunta liittyi osaksi Kokkolaa. Nyt hän toimii varavaltuutettuna sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenenä.