Hyvää Elämää kysyi hiljattain lukijoiltaan, viettävätkö he joulua yksin. Osa vastaajista kertoi, että yksinolo ei ollut oma valinta. Siihen oli ajauduttu esimerkiksi eron, puolison kuoleman tai huonojen sukulaissuhteiden vuoksi. Toisaalta eräs vastaaja kertoi, ettei yksinolo silti haittaa häntä.
”Minulla ei vaan ole ketään läheistä”
Olen viettänyt viimeiset 20 joulua yksin. Minulla ei vaan ole ketään läheistä, ei ole kavereita, ei ole vanhempia. Minusta ei vaan tykätä, ja siksi joudun aina olemaan yksin. En ole rikollinen enkä narkkari koskaan ollut. Olen liian ruma saamaan kumppanin, että joudun viettämään joulut yksin jatkossakin.
”Sitä kaipaisi ihmisiä ympärilleen, mutta ei ole ketään”
Viimeiset 12 vuotta olen viettänyt joulut yksin. Miksi?
Olen sinkku. Pitkien seurusteluvuosien jälkeen tuli ero. Sen jälkeen vain ei ole ketään rinnalle löytynyt enkä enää vuosiin ole edes etsinyt.
Kai tähän yksinoloonkin vain on jo niin tottunut, että kaveriksi huolisi miehen, mutta ei välttämättä osaisi enää asua toisen kanssa. Tullut mukavuudenhaluiseksi.
Perhesuhteet: vanhemmat hylkäsivät pienenä, olin ensimmäiset seitsemän vuotta lastenkodissa, sitten sijaiskodissa seuraavat seitsemän vuotta. Lähdin etsimään biologisia vanhempiani, löysin. Muutama vuosi ja se siitä – eivät hyväksyneet minua sellaisena kuin olen. Nyt en ole heistä kuullut viimeiseen liki kymmeneen vuoteen.
