Studio55.fi kysyi lukijoiden kokemuksia ikäerosta parisuhteessa. Joidenkin mielestä ikäero ei tunnu missään. Eräs vastaajista taas pelkäsi koko suhteen ajan miehen löytävän nuoremman.
Kumppanini on minua melkein 10 vuotta vanhempi, mutta ikäero ei tunnu missään, sillä hän on nuorekas ja minä puolestani olen aina ollut ikäistäni vanhemman oloinen. Olen itse 24 ja kumppanini (mies) on 34. Täydennämme sopivasti toisiamme, ja perheenkin perustamisen kannalta ikäerosta ei ole haittaa.
Mieheni on minua 6 vuotta nuorempi. Ei se paljoa minusta ole, mutta muille tuntuu olevan.
Kolme vuotta sitten tavattiin ja ensisilmäyksen myötä ihastuttiin. Oltiin molemmat naimisissa silloin, mutta se ei pystynyt estämään rakastumista toisiimme. Nyt ollaan erottu entisistä puolisoistamme ja muutettu viime vuonna yhteen. Itse olen 49, puoliso 33. Ei ole tarvinnut selitellä ikäeroa kenellekään, muuten kuin ex-puolisoillemme tietysti, jotka eivät voi käsittää asiaa. Ainut, mistä tuttavat ovat vähän hämmentyneitä ja kyselevät, on lastentekohaaveet. Itsellä on 5 lasta edellisestä liitosta, kaikki jo täysi-ikäisiä, ja puolisollani 4 lasta, jotka vielä alaikäisiä. Mut josko yks vielä, niin saatais täyskäsi, ja kuten arvata saattaa, ollaan molemmat erittäin lapsirakkaita.
Minulla on 16 vuotta nuorempi aviomies (vieläpä ulkomaalainen). Kohtasimme sattumalta, emme ihan ensinäkemältä rakastuneet, mutta aika pian kuitenkin. Olemme kohdanneet ennakkoluuloja monien ulkopuolisten taholta, mutta läheisimmät ovat heti huomanneet, ettei ole mitään syytä epäillä suhdettamme.
