Mökkinaapurin kanssa joudutaan monenmoisiin tilanteisiin. Studio55.fin lukijat avautuivat riidoistaan mökkinaapureiden kanssa.
"Isoilla veneillä kurvataan meidän rannan puolelta"
Kyllä meillä on ikuinen riita mökkinaapurin kanssa. Pitävät niin hirveää elämää naapurissa. Musa soi, isoilla veneillä kurvataan meidän rannan puolelta omaan rantaan niin että laineisiin meinaa hukkua ja laituri lähtee. Liikenne on vesillä ihan jatkuvaa: tullaan, lähdetään, tullaan ja taas lähdetään, skoottereita, veneitä, vesihiihtäjiä.. jo aikoinaan rakensivat laiturin liian lähelle rajaa. Eniten häiritsee se vesiliikenne meidän puolella ja meidän rannassa. Rajalle on laitettu piikkilanka, mutta miten vesialueen voi suojata? Se on kotirauhanhäirintää – pitäisi toisten vesialuetta kunnioittaa. Lähtisivät veneellä suoraan omasta laiturista järvelle ja tulisivat suoraan, mutta aina pitää meidän rannan ja kaislikon läpi oikaista. Ihan kiusalla. Niiden rakit juoksevat meidän puolella ja pelästyttelevät kissaamme. Jätteitäkin lentää meidän puolelle.
Ehkä seuraava rakennusprojekti on sitten aallonmurtajan rakennus. Kyse on pienestä järvestä ja sinne on jo yritetty hakea kieltoa isoille moottoriveneille – tuloksetta. Ymmärrän, etteivät järven toisessa päässä olevat kärsi, niin kuin me naapurissa, mutta olemmeko me velvoitettuja sietämään huonompia oloja kuin muut mökkiläiset vain sijaintimme vuoksi?
-minä
"Viimeisin temppu on vahingonteko veneelleni"
Varsinaisen veijarin sain naapurikseni, kun ostin vuonna 1970 kalastajatilan meren rannalta. Hän oli kai kilpaostaja. Ensimmäiseksi hän yritti katkaista tien. Hävisi tieoikeudessa. Valitti lisärakentamisestani ja hävisi. Valitti laiturin rakentamisesta ja kutsui jopa rakennuslautakunnan paikalle. Hävisi jutun. Heitti meidän tontin numeron metsään - poliisipäällikön puhuttelun jälkeen se on saanut olla paikallaan. Varasti kalaverkon ja polki katiskani littiin. Viimeisin temppu on vahingonteko veneelleni. Siis mukavia nuo rantaruottalaiset. Ei tule aika pitkäksi kesäpaikalla.




