Luganosta Helsinkiin – Eurovision laulukilpailujen lyhyt historiikki | MTV Uutiset
Luganosta Helsinkiin – Eurovision laulukilpailujen lyhyt historiikki
Nana Mouskouri
Julkaistu 18.04.2007 12:26(Päivitetty 16.11.2007 14:07)
1956–1960
Eurovision laulukilpailujen esikuvana pidetään Italiassa edelleen hyvin suosittua San Remon laulukilpailua. Kilpailulla pyrittiin lisäämään Euroopan yleisradiounionin jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja tukea maiden populaarimusiikin tuotantoa. Kilpailuun osallistui aluksi seitsemän maata, mutta kasvoi nopeasti 13:een. Vaikka kilpailu oli uusi ja nykyaikaan verrattuna koruton, keräsi se paljon katsojia ja synnytti muutamia suuria maailmanhittejä.
Faktoja vuosilta 1956–1960
– Ensimmäiset Eurovision laulukilpailut järjestettiin Sveitsissä
– Vuoden 1956 kilpailuihin seitsemän maata (Alankomaat, Sveitsi, Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Italia), josta jokainen sai esittää kaksi kappaletta
– Vuodesta 1957 alkaen jokainen maa sai esittää vain yhden kappaleen
– Pohjoismaista Tanska osallistui ensimmäisen kerran 1957, Ruotsi 1958 ja Norja 1960
– Muut vuosina 1956-60 kilpailuihin osallistuneet maat olivat Itävalta, Iso-Britannia, Monaco
– Vuosien 57-60 viisuvoitot jakautuivat seuraavasti: Sveitsi (1), Alankomaat (2) ja Ranska (2)
– Vuosien 57-60 suurimmat viisuhitit olivat Domenico Modugnon Volara (Ita 58) ja Piove (Ita 59). Renato Rascelin Romantica (Ita 60) nousi suurhitiksi Suomessa mm. Laila Kinnusen esittämänä
– Kilpailu lähetettiin Suomen televisiossa ensimmäisen kerran vuonna 1960, vaikka maamme ei vielä kilpailuun osallistunut.
1961–1970
Viisujen toisella vuosikymmenellä maita oli jo 16:sta 18:aan poikkeuksena kriisivuosi 1970, jolloin pohjoismaisen boikotin vuoksi kilpailuihin osallistui vain 12 maata. Kilpailut olivat nyt merkittävä osa eurooppalaista musiikkielämää, ja lukuisat merkittävät tähdet osallistuivat kilpailuihin. Kilpailuista nousi myös lukuisia ikivihreän asemaan nousseita maailmanhittejä. Vuodesta 1966 lähtien kappaleen esityskieleksi rajattiin esiintyvän maan viralliset kielet. Sana Euroviisut tarkoitti aluksi vain Suomen viisukarsintoja, mutta sitä alettiin pian käyttää lempinimenä koko kilpailulle.
– Suomi liittyi Euroviisuperheeseen 1961, jolloin Laila Kinnunen edusti Suomea kappaleella Valoa Ikkunassa. Vuonna 1970 Suomi boikotoi kisoja muiden pohjoismaiden tavoin.
– Suomen paras sijoitus oli seitsemäs (Tipi-tii 1962 ja Laiskotellen 1964). Viimeiseksi Suomi jäi kolme kertaa (1963, 1965 ja 1968)
– Suomen lisäksi 60-luvulla mukaan tulivat Espanja, Jugoslavia, Portugali, Irlanti. Parhaimmillaan kilpailuihin osallistui 18 kappaletta.
– Kilpailu lähetettiin väreissä ensimmäisen kerran 1968
– Voitot jakautuivat vuosina 1961–1970 seuraavasti: Luxemburg (2), Ranska (2), Tanska (1), Italia (1), Itävalta (1), Iso-Britannia (2), Espanja (2), Alankomaat (1) ja Irlanti (1). Vuonna 1969 voittajia oli neljä
– Kilpailuihin osallistui lukuisia maailmantähtiä, mm. Nana Mouskouri (63), Cliff Richard (68), Udo Jürgens (64, 65 ja 66) ja Julio Iglesias (1970)
– Vuosikymmenen suurimpia viisuhittejä olivat Non ho l’étà (Ita 64), Poupée de cire poupée de son (Lux 65), Merci Cherie (Aut 66), Dio come ti amo (Ita 66), Puppet on a string (UK 67), L’amour est bleu (Lux 67) ja Congratulations (UK 68)
– Tämän lisäksi Suomessa suurhitiksi nousi mm. Dario Campeotton Angelique (Den 61) Olavi Virran esittämänä.
1971–1980
Yleisradion Eurovisio-logo 70-luvulta
Seitsemänkymmentäluku oli tähän asti suurin viisuvuosikymmen. Kilpailutapahtumat kasvoivat entistä suurempiin mittoihin, ja olivat merkittävä taloudellinen rasite maalle, joka kilpailut sai järjestää. Käännöshittien kultaisella vuosikymmenellä lähes jokaisesta kansainväliseen finaaliin osallistuneesta kappaleesta tehtiin myös suomenkielinen versio. Parhaimmillaan kilpailuihin osallistui 20 maata. Esiintymiskieli oli vapaa vuosina 1973–76, muina vuosina kappale piti esittää maan virallisella kielellä.
Faktoja vuosilta 1971–1980
– Uusia maita 70-luvulla olivat Malta, Israel, Kreikka ja Turkki. Parhaimmillaan kilpailuihin osallistui 20 maata.
– Suomen paras sijoitus oli kuudes (Tom tom tom 1973). Viimeiseksi Suomi jäi kerran (1980)
– Voitot jakautuivat vuosina 1971-1980 seuraavasti: Monaco (1), Luxemburg (2), Ruotsi (1), Alankomaat (1), Iso-Britannia (1), Ranska (1), Israel (2) ja Irlanti (1)
Cliff RichardMTV3
– Maailmantähdistä kilpailuihin osallistuivat Cliff Richards (73), The New Seekers (72), Olivia Newton-John (74), Abba (74), The Shadows (75) ja Baccara (78)
– 70-luku tuotti lukuisia maailmanhittejä. Niistä suurimmat olivat Eres tu (Spa 73), Power to all our friends (UK 73), Waterloo (Swe 74), Ding-a-dong (Net 75), Save your kisses for me (UK 76), L’oiseau et l’enfant (Lintu ja lapsi, Fra 77)
– Suomessa suuria hittejä tuli lisäksi kappaleista Un banc, une arbre, une rue (Penkki, puu ja puistotie/Carola 71), Tu te reconnaîtras (Nuoruus on seikkailu/Katri Helena 73), Si (Niin/Fredi 1974), Judy et cie (Judy Judy/Markku Aro 1976)
1981–1990
Menestyksekkään 70-luvun jälkeen viisut joutuivat kriisiin. Tähdet karttoivat kilpailua, eikä suuria hittejä kilpailuista enää tullut samaan tahtiin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Kilpailu kasvoi fyysisesti kalliimmaksi ja suuremmaksi (parhaimmillaan 22 maata), mutta katsojaluvut pienenivät ja kilpailua pidettiin kaupallisena roskana, jolla ei ollut mitään tekemistä musiikin kanssa. Kilpailussa oli edelleen myös hyviä kappaleita ja esityksiä, mutta yleinen ilmapiiri oli euroviisuvastainen.
Faktoja vuosilta 1981–1990
– Uusia maita 80-luvulla olivat Kypros ja Islanti
– Suomen paras sijoitus oli seitsemäs (La dolce vita 1989). Viimeiseksi Suomi jäi kaksi kertaa (1982 ja 1990)
– Voitot 80-luvulla jakautuivat seuraavasti: Iso-Britannia (1), Saksa (1), Luxemburg (1), Ruotsi (1), Norja (1), Belgia (1), Irlanti (1) Sveitsi (1) ja Italia (1)
– Maailmantähdistä kilpailuihin osallistuivat Ofra Haza (83), Céline Dion (88), Lara Fabian (88) ja Toto Cutugno (90)
1991–2000
Eurovision modernri, 90-luvulla käyttöön otettu logo
Intervision ja Eurovision yhdistyminen piristi keski-ikää lähestyvää kilpailua. Itä-Euroopan maat panostivat kilpailuihin, ja vaikka menestystä ei heille vielä tullutkaan, sai kilpailu uutta kaivattua väriä. Runsaasti lisääntynyt halukkaiden maiden joukko pakotti siirtymään kilpailussa karsintamenettelyyn, jossa huonoiten menestyvät maat joutuivat pitämään välivuosia kilpailuista. Silti kilpailussa oli parhaimmillaan edustussävelmät 25 maasta.
Suomi välttyi putoamiselta vain kerran, joten vuosina 1991–2000 Suomi osallistui Euroviisuihin vain seitsemän kertaa. Vuosina 1997–1999 siirryttiin asteittain raadeista puhelinäänestykseen. Vuonna 1999 kielirajoitus ja live-orkesteri poistuivat lopullisesti Euroviisuista.
Faktoja vuosilta 1991–2000
– Jugoslavian osavaltiot Slovenia, Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia liittyivät viisuperheeseen omina valtioinaan. Täysin uusia viisumaita olivat Unkari, Puola, Venäjä, Viro, Liettua, Romania, Slovakia, Makedonia ja Latvia
– Suomen paras sijoitus oli 15. (Aava 1998). Viimeiseksi Suomi jäi kaksi kertaa (1992 ja 1996)
– Voitot 90-luvulla jakautuivat seuraavalla tavalla: Ruotsi (2), Irlanti (4), Norja (1), Iso-Britannia (1), Israel (1) ja Tanska (1)
2001–2007
Yhdeksänkymmentäluvun lopulta alkanut piristyminen jatkui uudella vuosituhannella, ja uusien maiden kova työ alkoi synnyttää hedelmää. Viro, Latvia ja Ukraina olivat ensimmäiset 90-luvulla itsenäistyneet maat, jotka onnistuivat voittamaan kilpailun. Ensimmäisen voittonsa saivat myös perinteisemmät viisumaat Turkki, Kreikka ja Suomi. Kilpailujen muuttuminen kaksipäiväiseksi 2004 lisäsi kiinnostusta, ja kun kilpailu saapuu Helsinkiin 10.-12. toukokuuta, osallistuu Eurovision laulukilpailuihin huimat 42 maata.
Lordi Eurovision laulukilpailujen harjoituksissa Ateenassa 05-2006, (Copyright by Eurovision Athens Photo Gallery www.eurovisionathens.net)
Faktoja vuosilta 2001–2007
– Uusia maita viisukuvioissa olivat Ukraina, Valko-Venäjä, Serbia-Montenegro (omina valtioinaan 2007), Albania, Andorra, Moldova, Bulgaria, Armenia, Georgia ja Tsekki
– Voitot jakautuivat vuosina 2001-2006 seuraavasti: Viro (1), Latvia (1), Turkki (1), Ukraina (1), Kreikka (1) ja Suomi (1)
