Lisäsopeutusten tarve Suomessa on puolen miljardin ja miljardin välillä, arvioi valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä. Lisäsopeutustarpeen taustalla vaikuttavat Niemelän mukaan hyvinvointialueiden alijäämä ja kuntien mahdollinen lisärahoittaminen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi viime torstaina Brysselissä, että hallituksen virittelemä kuuden miljardin euron sopeutus Suomessa ei tule riittämään ja että edessä on useiden satojen miljoonien eurojen lisäsopeutustarve. Hän ei kuitenkaan tarkemmin kommentoinut lisäsopeutustarpeen mittaluokkaa.
Purra kertoi käynnistäneensä valmistelutyön virkamiestasolla ja toivoi, että poliittisella tasolla sitä päästäisiin tarkastelemaan tammikuussa.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä johtaa valtiovarainministeriön sisäisiä lisäsopeutustarpeita pohtivaa virkamiestyöryhmää.
Ensimmäinen akuuttiin lisäsopeutustarpeeseen vaikuttava tekijä on Niemelän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden alijäämä, jonka näkymä on synkentynyt vuoden loppua kohden tultaessa.
Niemelän mukaan valtion talousarvioon tulevien vuosien kehyksiin on varattu miljardi euroa hyvinvointialueiden tämän vuoden alijäämien kattamiseen, mutta kolmannen vuosineljänneksen pohjalta laaditut arviot näyttävät siltä, että hyvinvointialueiden alijäämä voisi olla 1,3 miljardia.
Tästä muodostuisi näin ollen 300 miljoonan euron lisäsopeutustarve.
– Tämä on vielä ennakkoarvio. Vasta ensi vuoden alkupuolella nähdään, mikä se todellinen alijäämä hyvinvointialueilla tulee olemaan tältä vuodelta, Niemelä sanoi STT:lle sunnuntaina.
Lue myös: Suomi pysähtyy torstaina ja hallituksen kaulan ympärille sovitetaan kuristajakäärmettä: "Tuskin Orpo ja Purra asemistaan liikkuvat"
Yllätysuutinen tyrmistytti kuntia
Toinen akuuttiin lisäsopeutustarpeeseen vaikuttava tekijä on kuntien mahdollinen lisärahoittaminen. Valtiovarainministeriö kertoi verotustietojen valmistuttua marraskuussa yli 400 miljoonan euron vähennyksestä kuntien valtionosuuksiin. Vähennyksellä kuntien rahoitus täsmäytettiin vastaamaan uutta tilannetta hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.
Ministeriön yllätyksenä tullut ilmoitus aiheutti tyrmistystä kuntakentällä, ja esimerkiksi Kuntaliitto piti lisäleikkausta kohtuuttomana ja kestämättömänä.
Kuntaliiton mukaan leikkaus merkitsisi kunnille säästöjä muun muassa sivistyspalveluista sekä työllisyyden ja elinvoiman edistämisestä. Samalla se korottaisi tulo- ja kiinteistöverotusta entisestään.
Jos leikkausta kompensoidaan kuntien valtionosuuksia kasvattamalla, tarkoittaisi se Niemelän mukaan sitä, että vastaavia säästöjä olisi etsittävä muualta, koska valtion menot eivät voi ylittää budjettikehyksiä. Sama koskee myös hyvinvointialueiden alijäämän kattamista.
Kuntien valtionosuusleikkausten kompensointi voisi Niemelän mukaan aiheuttaa 300–400 miljoonan tai jopa puolen miljardin euron lisäsopeutustarpeen.
– Jos nämä kaksi asiaa (hyvinvointialueiden alijäämä ja kuntien lisärahoittaminen) lasketaan yhteen, niin kyllä me liikutaan puolen miljardin ja miljardin välissä, Niemelä laskee.
Lue myös: Purra kritisoi oppositiopuolueiden talousehdotuksia: "Poliittisesti vastuuton"
Toimenpide-ehdotuksia kehysriiheen
Niemelän johtaman virkamiestyöryhmän on määrä saada ensimmäiset aihionsa sopeutustoimista valmiiksi tammikuun lopulla, minkä jälkeen työ tarkentuu helmi-maaliskuun aikana.
– Huhtikuussa on seuraava kehysriihi, ja siihen mennessä me olemme valmistelleet uusia toimenpide-ehdotuksia, joista hallitus voi tarvittaessa päättää, Niemelä sanoo.