Hallituksen valmistelema maakuntauudistus on saanut viime aikoina varsin kipakkaa kritiikkiä suurten kaupunkien johtajilta. Keskustelua on käyty paljolti julkisuudessa ja julkisuuden kautta. Heitänpä nyt minäkin sitten korteni kekoon, kirjoittaa työministeri Jari Lindström Nettivieras-kolumnissaan.
Kritiikin kärki on kohdennettu niin sanottuun kasvupalvelu-uudistukseen, joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että valtion työvoima- ja yrityspalvelut siirretään valtiolta tuleville maakunnille. Tällä hetkellähän esimerkiksi työttömän työnhakijan tai työntekijää tarvitsevan työnantajan palveluja hoitavat ELY-keskukset ja TE-toimistot.
Heti alkuun täytyy korjata virheellinen väite, että hallitus siirtäisi uudistuksessa tehtäviä ja rahaa kunnilta maakunnille. Ei siirrä. Uudistus koskee vain tällä hetkellä valtion vastuulla olevia tehtäviä. Kuntien ja kaupunkien elinvoimatehtäviin kasvupalvelulaki ei ulotu. Kunnat vastaavat paikallisesta elinkeinopolitiikasta aivan kuten ennenkin.
Suuret kaupungit ovat kritisoineet ennen kaikkea sitä, että uudistuksessa ei ole mietitty heidän näkökulmastaan parasta ratkaisua. Tämä on toki, ainakin osaltaan, oikeutettua kritiikkiä, sillä uudistuksessa ei olekaan lähdetty siitä, mikä on esimerkiksi Helsingille tai Tampereelle paras ratkaisu. Oleellisinta on, miten saamme nykyistä paremmat palvelut työttömille ja sitä kautta parannamme työllisyyttä. Heille tätä uudistusta tehdään eikä suurille kaupungeille.
Tanskan esimerkkiä kannattaa tutkia
Kun työllisyyden ja työttömien palvelut asettaa uudistuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi, minun on vaikea löytää perusteluita sille, miksi vastuu ja resurssit työllisyyspalveluista pitäisi siirtää suurille kaupungeille.