Istutko sinäkin päivittäin monta tuntia näyttöpäätteen ääressä? Et todellakaan ole ainoa, sillä suomalaisista jo neljä viidestä tekee työtään näyttöpäätteen ääressä.
Istumisen terveyshaittoja tutkinut Arto Pesola Jyväskylän Yliopistosta sanoo, että passiivinen istuminen voi kuitenkin olla hengenvaarallista.
Pesola on liikuntafysiologi ja väitöskirjatutkija, joka on tutkinut istumisen terveyshaittoja sekä terveyden edistämistä arkiaktiivisuuden avulla. Hänen tärkeimmistä tutkimuslöydöksistään ja aktiivisempaan arkeen kannustavasta filosofiastaan on julkaistu myös Luomuliikunnan vallankumous -kirja.
Vaikutusta muun muassa tyypin 2 diabetekseen
Pesolan mukaan istumisen haitat on todistettu laajoilla väestötutkimuksilla sekä laboratoriotutkimuksilla, joissa on tutkittu muun muassa istumisen vaikutusta ihmisen aineenvaihduntaan.
– Terveyshaitoista tulee koko ajan uusia tutkimustuloksia, mutta istumisella on vaikutusta muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, lihavuuteen ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Kuntoliikunta vähentää istumisen terveyshaittoja, mutta ei poista niitä, Pesola sanoo.
Suomalaiset ovat erityisen paljon istuvaa kansaa. Suomalaisen toimistotyöntekijän lihakset voivat olla työpäivän aikana 70-prosenttisesti passiivisina, joskus jopa 90 prosenttia. Pesolan mukaan lihasten kapasiteetista voikin työpäivän aikana olla käytössä ainoastaan puolitoista prosenttia.
– Sopiva istumisaika päivässä olisi 6–8 tuntia. Kun mennään sen yli, tulee riskejä. Hyvä suositus tämän lisäksi on, että istuja nousisi kerran puolessa tunnissa ylös. Istumisen säännöllinen katkaiseminen on tärkeää.
Seisontatyöpisteitä ei käytetä, vaikka niitä olisikin
Yhdysvalloissa toimistokalustevalmistajat ovat raportoineet, että aktiiviset työpisteet ovat nopeasti kasvava ala. Suomessakin esimerkiksi seisontatyöpisteitä on jo enemmän käytössä, mutta tarkkaa tietoa niiden määristä ei ole.
– Suomessa on lisäksi huomattu, että vaikka seisontatyöpisteitä olisikin, niitä ei välttämättä käytetä, Pesola sanoo.