Klaus Järvinen on tänä päivänä vetreä 80-vuotias keikkamuusikko.
Klaus "Klasu" Järvinen täyttää 80 vuotta jouluaattona. Juhlat on jo pidetty perheen kesken, jouluna voi rauhoittua soittamaan joululauluja klarinetilla.
– Kun jäin 15 vuotta sitten eläkkeelle, pääsin taas itsekin tarttumaan kunnolla soittimeen, jolla nuoruudessani aloitin – klarinettiin.
Kyllä Klasu tietää
No sittenhän jo soittajakaverit pyysivät bändiin mukaan ja sekös ensin hirvitti. Oli treenattava ja opeteltava biisit kunnolla – ettei haukuttaisi.
Järvinen oli asiantunteva ja ärsyttävä kriitikko MTV:n Levyraadissa yhtä putkea 14 vuotta, vuodesta 1976 läpi 1980-luvun. Hän oli perustanut vaimonsa Seija Järvisen kanssa Oulunkylän pop- ja jazzopiston ja tiesi, miten soitetaan oikein – ainakin omasta mielestään.
Järvinen oli melkoinen besserwisser, joka arvosteli kompit ja sovitukset ja sävelpuhtaudet kuin karttakeppi kourassa.
Toinen Levyraadin rakastettu vakiokasvo Pirkko Liinamaa opetti hänelle viimein yhden asian.
– Pirkko neuvoi, että sano "minun mielestäni". Minä kun olin niin ortodoksi, että unohdin aina tämän. Sanoin asiat totuutena, että "näin se on, eikä muuta", nauraa Klaus Järvinen.
Laulaa kuin lammas tai vuohi!
Järvisellä riittää tarinoita Levyraadin kommenteistaan. Juice Leskisestä Järvinen tuumi, että "hyvä runoilija, mutta ei osaa laulaa". Junnu Vainio kuulosti kornilta.
Erään iskelmälaulajan ääntä Järvinen vertasi lampaan tai vuohen määkymiseen.
Maestron mukaan Juice ei antanut koskaan anteeksi, Junnu antoi. Lampaasta ei sen koommin kuultu. Ja Mäntyharjun torilla meinasi tulla turpaan, kun hän oli moittinut Kake Randelinia.
Rock- ja punkmuusikoille Järvinen oli luovuuden tappava täydellisyyden hinkkaaja, mutta mies seisoi järkähtämättä asiansa takana.
"Levyraati on äänitorveni"
– Minähän käytin Levyraatia äänitorvenani. Soittamista pitää harjoitella ja opetella tekniikkaa, julistin. Ja hyvin sainkin ääntäni kuuluville.
Järvinen ja hänen Seija-puolisonsa ovat toden totta olleet alan tienraivaajia. Oulunkylän pop- ja jazzopisto oli kevyen musiikin ensimmäinen ammattiopisto. Pariskunta piti musiikkileirejä kaiket kesät. Kevyen musiikin opetus yleistyi sekä taso ja arvostus nousivat.
Isäntä Järvinen on napsinut erilaisia valtion musiikkipalkintoja, mutta viimein viime vuonna pariskunta sai yhdessä Uudenmaan kulttuurirahaston tunnustuksen "suomalaisen popin ja jatsin, kompin ja tatsin" edistämisestä.
Nyt vedetään vaikka väärin - mutta tunteella
Ja eläkepäivinä Klaus Järvinen on palannut juurilleen, matkasoittajaksi, ainakin ympäri Helsinkiä. Bändissä muiden muassa Reiska Laine ja Claes Andersson. Lapsuudessaan Järvinen etsiä lohtua musiikista väkivaltaisen isäpuolensa pelossa. Nyt hän löytää siitä ilon.
– Musiikkiin pitää heittäytyä täysillä, mieli avoimena.
Jaahas, saako siis soittaa väärinkin, kunhan syntyy tunteita?
– Kyllä! Saa soittaa väärin. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän sen sallin, hekottelee Järvinen.