Kun erä lettileggingsejä tulee myyntiin verkkokauppaan, palvelimet menevät nurin. Vimma-vaatemerkin Letti-kuosi houkuttelee asiakkaita niin, että isokin erä trikoohousuja saattaa loppua minuuteissa.
– Parhaimmillaan ja pahimmillaan se menee niin, että suosikkituotteet kaatavat verkkosivut, kertoo Vimman perustaja Marjut Rahkola.
– Olemme myyneet päivässä useita tuhansia leggingsejä. Siihen ei taida pelkästään kotimaan markkinoilla kovin moni muu pystyä.
Ehkä ei, mutta monella muullakin suomalaisella vaatemerkillä on nyt hittituotteita, jotka menevät kaupaksi arvaamattomalla vauhdilla. Esimerkiksi Nanson entisessä tehtaassa toimiva Neulomo ja tamperelainen Uhana ovat toistuvasti pahoitelleet tiettyjen vaatemallien ja -kuosien loppumista varastostaan.
Isot tehtailevat ulkomailla, pienet Suomessa
– Vaatetuotanto Suomessa on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, kun valtaosa perinteisistä, suurista suomalaisista vaateyrityksistä on siirtänyt tuotantoaan Suomesta ulkomaille.
– Esimerkiksi Marimekko valmistaa tuotteitaan Suomen lisäksi muiden muassa Kiinassa, Turkissa ja Intiassa.
– Nanso on sulkenut Nokian- ja Tornion-tehtaansa parin viime vuoden aikana. Valmistus siirtyi ulkomaille, esimerkiksi Viroon, Portugaliin ja Kiinaan.
– Monet pienet vaatemerkit valmistavat tuotteensa Suomessa tai Baltian maissa. Baltiassa työ on hieman edullisempaa kuin Suomessa ja vaatetehtaita on enemmän.
– Vastuullisuutta korostavien suomalaisten vaatemerkkien tuotteita löytää esimerkiksi niiden yhteisestä Weecos-verkkokaupasta.
– Vastuullisen muodin asiantuntijan Anniina Nurmen mukaan vastuullisuus ei edellytä kotimaista tuotantoa eikä pelkkä ompelu kotimaassa tee yrityksestä vastuullista. Vaatteita voi valmistaa eettisesti missä tahansa maassa.
Vimma, Neulomo ja Uhana ovat osuvia esimerkkejä kotimaisen vaateteollisuuden murroksesta. Nanson ja Marimekon kaltaiset isot firmat ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaille, Aasiaan saakka. Pikkumerkit taas valmistavat tuotteensa usein lähellä – joko Suomessa tai vähän edullisemmissa Baltian maissa.
Vastuullisuus ei vielä valtavirtaa
Lähituotantoa pidetään eettisenä, mutta vastuullisen muodin asiantuntija, vaatesuunnittelija Anniina Nurmi haluaa, että määritelmää mietitään tarkemmin.
– Tekeekö yrityksestä vastuullisen se, että vaatteet ommellaan Suomessa, vaikka materiaalin alkuperästä ei ole tietoa? Tai että yritys on suomalainen ja pieni?
Aiemmin omaa vaatemerkkiään pyörittäneen Nurmen mukaan pienet brändit voittanevat eettisyydessä ja ekologisuudessa monet vaatealan jättiläiset, mutta vastuullisuus on paljon laajempi käsite.
Näin Nurmi sen määrittelee: Yrityksen kaikissa toimissa ja vaatteen koko elinkaaren osalta (suunnittelu, materiaali, tuotanto, käyttö, kierrätys) on otettu huomioon ekologisuus ja eettisyys. Toiminta on läpinäkyvää. Tuotteet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta eivätkä rasita ympäristöä. Yritys käyttää luonnonvaroja harkiten, kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tuotteet ovat laadukkaita ja pitkäikäisiä ja edistävät tasa-arvoa, terveyttä ja onnellisuutta. Yritys kunnioittaa elämää kaikissa muodoissaan.
Harva vaateyritys saavuttaa kaikki kriteerit. Kyse on pitkästä prosessista, Nurmi muistuttaa.
Vaikka yhä useampi kuluttaja arvostaa vastuullisuutta, se on vaateostoksen ensimmäinen kriteeri vain hyvin pienelle joukolle.
– Näkisin, että vielä on matkaa siihen, että laaja-alaisesti vastuullisesti toimivat brändit lyövät läpi, Nurmi sanoo.
Kotimainen vaateteollisuus uudistuu
Sekä Nurmi että Rahkola ovat toiveikkaita suomalaisen vaateteollisuuden tulevaisuuden suhteen. Uusia merkkejä nousee jatkuvasti, ja kysyntää tuntuu riittävän.
– Näyttää paljon positiivisemmalta kuin vielä muutama vuosi sitten, Nurmi sanoo.
– Jonkin verran saadaan varmasti kasvatettua ihan tuotannonkin osuutta Suomessa.
Rahkolan Vimma on kasvanut autotallifirmasta 30 kotimaisen jälleenmyyjän ja oman kivijalkakaupan yritykseksi muutamassa vuodessa. Rahkola pitää selityksenä, että vaatteilla on tarina ja yrityksen toiminta on läpinäkyvää ja ekologisesti kestävää. Vimman tuotteet valmistetaan Suomessa tai Virossa enimmäkseen luonnon- tai kierrätysmateriaaleista.
Kyse on myös paikallisista trendeistä. Lettileggingsit ovat tietyn käyttäjäryhmän kulttituote.
– Asiakkaat ovat luoneet ilmiön, johon halutaan kuulua, Rahkola toteaa.