
Latvia on Suomen ohella Euroopan ainoa maa, jossa jääkiekko on suosituin urheilulaji.
Faktoja Latviasta
Asukasluku: 1,95 miljoonaa
Jääkiekkoilijoita (miehet): 5 100
Jäähalleja: 16
Aiempia MM-turnauksia yhteensä (A-sarja): 26
A-sarjassa jatkuvasti vuodesta: 1997
Lähinnä kiekon kanssa kansansuosiosta kilpailee koripallo. Jääkiekkoa alettiin pelata maassa 1930-luvun alkuvuosina. Maan jääkiekkoliitto perustettiin 1931, ja MM-kisadebyytin Latvia teki jo Prahassa vuonna 1933.
Latvia ei ole vielä avannut mitalitiliään MM-tasolla. Latvian parhaat sijoitukset MM-kisoista ovat vuosilta 1997, 2000, 2004 ja 2009, jolloin maa selviytyi aina puolivälieriin asti. Viime vuosina menestys on ollut vaisumpaa, sillä 2010–2015 maa on joka kerta jäänyt MM-alkueriin.
Neuvostovallan aikana Riikan Dynamon jääkiekkojoukkue toimi latvialaisten kansallisylpeyden lähteenä. Moskovalaisjoukkueiden dominoimassa Neuvostoliiton mestaruussarjassa Dynamo ylsi parhaimmillaan hopealle vuonna 1988. Neuvostoajan kuuluisin latvialaispelaaja Helmuts Balderis voitti punapaidassa kolme MM-kultaa (1978, 1979 ja 1983).
Pettynyt kotiyleisö mellakoi
Uudelleenitsenäistymisen (1991) jälkeen Latvia aloitti MM-ottelut C-sarjasta vuonna 1993. A-sarjassa se esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa 1997. Äänekkäät ja innokkaat latvialaiskatsojat tekivät heti suuren vaikutuksen ja ovatkin siitä lähtien piristäneet kaikkia MM-turnauksia. Joukkueen suoritukset eivät valitettavasti ole nousseet samalle tasolle. Latvia on vuodesta 1997 lähtien pelaamassaan 19 MM-turnauksessa yltänyt 8 parhaan joukkoon vain neljä kertaa sijoittuen kolme kertaa seitsemänneksi (1997, 2004, 2009) ja kerran kahdeksanneksi (2000). Yksittäisiä kohokohtia ovat olleet voitot Venäjästä Pietarissa 2000 (3–2) ja Suomessa 2003 (2–1).
