Lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina – näin asiantuntija kommentoi mielipiteitä herättäviä siedätyshoitoja

– Joskus tulee vastaan äitejä, jotka ovat epäilleet lapsellaan esimerkiksi ”rintamaitoallergiaa” ja ryhtyneet omaehtoisiin dieetteihin. Tällaiset asiat tulee aina käydä läpi lääkärin kanssa. Ruokien raju karsiminen saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle huomattavan ravitsemushäiriön, Valovirta painottaa.

Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijan Kaisa Toikon mukaan ruoka-allergiat ovat vahvasti perinnöllisiä. Yksittäisen lapsen kohdalla allergioiden kehittymiseen vaikuttaa kuitenkin moni asia.

Toikko kertoo, että ruoka-allergia voi aiheuttaa iho-, hengitystie ja suolioireita. Pahimmillaan seurauksena voi olla hengenvaarallinen anafylaktinen reaktio, johon voi liittyä muun muassa hengenahdistusta.

Siitepölyjen aiheuttamat ristiallergiat puhkeavat yleensä aikaisintaan neljän vuoden iässä. Ristiallergiassa etenkin kypsentämättömien hedelmien ja juuresten syöminen aiheuttaa usein suuoireita, kuten kutinaa ja turvotuksen tunnetta.

Lievissä allergioissa suositaan totutteluhoitoa

Ruoka-allergioita tutkitaan verikokeilla ja ihotesteillä. Yksittäinen verikoe- tai ihotestitulos ei kuitenkaan kerro suoraan allergiasta, vaan allergiadiagnoosi varmistuu vasta altistuskokeilla, kertoo Toikko.

Altistuskokeessa lapselle annetaan kerrallaan hyvin pieniä määriä niitä allergeeneja, joille allergiaa epäillään.

– Altistuskokeet voivat tuntua vanhemmista raskailta, mutta asia on kuitenkin tärkeä selvittää, jotta tiedetään, milloin on toteutettava tarkkaa välttämisruokavaliota, milloin lapsi voi syödä pieniä määriä oireita aiheuttavaa ruokaa ja milloin oireita ei tule lainkaan, Toikko perustelee.

Toikko kertoo, että Allergia-, iho ja astmaliiton neuvontaan on tullut enenevissä määrin yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta. Yleinen keskustelu siedätyshoidosta on herättänyt vanhemmissa pelkoa siitä, että päiväkodeissa siedätetään antamalla lapselle allergisoivaa ruoka-ainetta. Toikko muistuttaa, että ruokasiedätys on aina yliopistosairaaloissa toteutettavaa kokeellista hoitoa ja päiväkodeissa allergisten lasten kohdalla noudatetaan lääkärin määräämää ruokavaliota.

Valovirran mukaan siedätyshoidolla pyritään helpottamaan etenkin vaikeampia allergioita.

– Lievissä allergioissa suositaan niin sanottua totutteluhoitoa, jossa vanhemmat itse antavat lääkärin ohjeen mukaan lapselle pieniä määriä allergisoivaa ainetta. Pikkuhiljaa määriä kasvatetaan, kunnes lopulta oireita ei enää tule lainkaan.

Valovirran mukaan antihistamiinilääkehoitoa suositellaan etenkin iho-oireita aiheuttavien allergioiden hoidossa. Vaikeissa allergisissa reaktioissa keskeinen lääke on adrenaliinipistos.